Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Julkisen sektorin ateriat ulottuvat lähes jokaisen suomalaisen arkeen. Ammattikeittiöt ruokkivat suomalaisia päiväkodeissa, kouluissa, armeijassa, sairaaloissa ja palvelukodeissa. Hyvinvointialueiden julkisten elintarvikehankintojen arvo ylittää 350 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 380 miljoonaa ateriaa vuosittain.

“Tämä on kansantaloudellisesti merkittävä summa, kun volyymi julkisella puolella on niin iso”, sanoo palvelupäällikkö Mia Hassinen Mikkelin ruokapalvelusta.
Esimerkiksi pelkästään Mikkelissä kaupungin ruokapalvelut valmistavat päivittäin jopa 7700 lounasta.

Valtavien hankintamäärien vuoksi julkisia ruokahankintoja tekevillä päättäjillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa koko ruokaketjun menestykseen. Kun ruokahankintoja kilpailutetaan, kriteereinä voivat toimia esimerkiksi kestävä kehitys tai eläinten hyvinvointi. Valituilla kriteereillä päättäjä voi vaikuttaa moneen asiaan Suomen huoltovarmuudesta työllisyyteen ja ruokaturvallisuuteen. Parhaimmillaan ruokahankinnoissa tehtävät valinnat voivat myös edistää kotimaista ruokakulttuuria.

Kotimaiset valinnat vahvistavat omavaraisuutta ja aluetaloutta

Suomen huoltovarmuus ja omavaraisuuden merkitys on korostunut viime vuosina. Kotimaiset hankinnat edistävät huoltovarmuutta ja tukevat taloutta. Kotimaisten ja paikallisten toimijoiden valinta tukee suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta sekä lähi- ja pientuotantoa. Näin verorahat jäävät kotimaahan ja palautuvat alueen yrittäjille. Lisäksi kotimaiset toimijat lisäävät työllisyyttä Suomessa.

Mikkelin kaupungilla on kokemusta kotimaisista valinnoista. Kotimaisuus on mainittu jo kaupunkistrategiassa:

“Mikkelin alueella maatalous on merkittävä elinkeino. Valitsemalla paikallista tuetaan aluetaloutta ja samalla kasvatetaan alueen elinvoimaa”, Hassinen kertoo.

Kaupunki on tehnyt merkittävää työtä kotimaisen ja paikallisen ruoan eteen. Mikkelissä kaikki maito- ja lihatuotteet ovat täysin kotimaisia. Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut voitti MTK:n järjestämän Hyvä kotimainen ateria –ruokakilpailun viime vuonna.

Suomalainen ruokaturvallisuus on omaa luokkaansa

Kotimaisessa ruoassa voi luottaa sen turvallisuuteen. Suomessa ruokaturvallisuudesta huolehditaan tarkasti lainsäädännön ja omavalvonnan avulla läpi koko ruokaketjun. Mikkelissä ruokaturvallisuus on ykkösasia.

“Suomalainen ruoka on todella turvallista. Meillä ei esimerkiksi ole kotoperäistä salmonellaa, marjoja voi syödä huoletta ja eläimet kasvatetaan antibioottivapaasti”, Hassinen listaa.

Voimme myös luottaa siihen, että eläinten hyvinvoinnista huolehditaan Suomessa. Lainsäädännöllä ja omavalvonnalla varmistetaan, että sioilla on typistämättömät hännät, kanoilla nokat ja antibiootteja käytetään tuotantoeläinten lääkinnässä vain sairauksiin.

Kotimainen ruoka ylläpitää suomalaista ruokakulttuuria

Paikallista valitsemalla vaikutetaan parhaimmillaan myös suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Mikkelin kaupunki tekee yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Erityisesti järvikalat ovat Mikkelin alueen erikoisuus:

“Paikallisen yrittäjän kanssa olemme kehittäneet muun muassa järvikalapihvin sekä lahnamassan, josta taas tehdään kalalaatikkoa”, Hassinen kertoo.

Mikkelistä mallia

Ruokahankinnoista päättävillä on siis suuret mahdollisuudet vaikuttaa valinnoillaan. Hassinen antaa pari vinkkiä päättäjille:

“Kannattaa huomioida hankintojen hajauttaminen. Keittiön näkökulmasta yksinkertaisinta on tilata keskitetysti, mutta silloin pienemmät toimijat saattavat menettää mahdollisuuden kumppaniksi.”

Pienemmille toimijoille voi antaa mahdollisuuden tehdä tarjous jollekin hankintarenkaan keittiöstä koko hankintarenkaan sijaan.

“Näin pienemmätkin toimijat uskaltavat tarjota, sillä niillä ei välttämättä riitä volyymi ison hankintarenkaan tarpeisiin”, Hassinen muistuttaa. “Tarjouspyynnön laadinnassa kannattaa myös pohtia, minkälaisia kriteereitä asettaa pakollisiksi ehdoiksi, sen mukaan minkälaista oman alueen toiminta on.”

Mikkelin kaupungin ruokapalveluissa keskitytään nyt löytämään tuontikaloille enemmän kotimaisia vaihtoehtoja. Juuri käyttöönotetut hyvinvointialueet laittavat uusiksi elintarvikehankintoja, ja Mikkelissä etsitään uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Hassinen näkee tilanteen mahdollisuutena:

“Hyvinvointialueet ovat isoja ostajia. Sillä miten ne tekevät ratkaisuja, on iso vaikutus.”