Täysjyvä – avain parempaan hyvinvointiin ja kestävämpään ruokailuun

Täysjyväviljan käyttö on suoraan yhteydessä parempaan suolisto-, sydän- ja verisuoniterveyteen. Täysjyvä sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja ja hivenaineita, jotka edistävät hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Tutkimukset osoittavat, että liian vähäinen täysjyvän saanti on yksi suurimmista ruokavaliotekijöistä, jotka vaikuttavat terveyteen ja elinvuosiin¹.

Suomalaisten ruokavaliossa täysjyväleipä on merkittävin täysjyvän lähde, ja valinnoillamme leipähyllyllä on suuri vaikutus siihen, saammeko tarpeeksi täysjyvää päivittäin². Vaasan haluaa auttaa kuluttajia tarjoamalla helppoja ja herkullisia tapoja lisätä täysjyvän käyttöä arjessa. Vaasanilla täysjyvän käytön lisääminen on tärkeä osa vastuullisuustyötä ja tuotekehitystä.

• Olemme asettaneet tavoitteeksemme, että 60 % myyntivolyymistamme on täysjyväleipiä vuoteen 2030 mennessä – tällä hetkellä luku on jo 54 %. Kehitämme uusia tuotteita, jotka vastaavat ravitsemussuosituksiin ja auttavat kuluttajia saavuttamaan täysjyväsaantisuosituksen helposti. Tuotteen täysjyväpitoisuutta ei näe leivän väristä. Leipää saa kutsua täysjyväleiväksi silloin, kun vähintään 50 % viljaraaka-aineesta on täysjyvää, kertoo Vaasanin Product Developer Marjut Väyrynen.

Riittävä täysjyvän saanti ei vaadi monimutkaisia muutoksia ruokavalioon. Esimerkiksi Vaasan 100 % Kaura -täysjyväkauraleivän yksi viipale sisältää noin 18 grammaa täysjyvää, eli viisi viipaletta päivässä kattaa suositellun määrän.

Täysjyvä on hyvä valinta paitsi terveyden myös ympäristön kannalta. Täysjyvän ilmastohyöty syntyy, kun jyvä käytetään kokonaan, eli yhtä leipää kohden tarvitaan vähemmän viljan jyviä, kuin puhdistetusta, valkoisesta jauhosta leivottuun leipään. Näin säästyy sekä viljelyalaa, että viljelyyn käytettyjä tuotantopanoksia, ja viljan koko hyvä käytetään ihmisen ravinnoksi eläinrehun sijaan.

• Leivomme Suomessa kotimaisesta viljasta ja monet tuotteemme kantavat ylpeästi Hyvää Suomesta -merkkiä, joka takaa suomalaisen laadun ja vastuullisen tuotantoprosessin, Marjut Väyrynen toteaa.

1) Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2019
2) Finravinto 2017 -tutkimus, täysjyvän saanti Suomen aikuisväestössä

Hyvän tekijät -artikkelisarjassa kurkistetaan ruoantuotannon kulissien taakse. Mitä kaikkea ruokaketjussa tapahtuukaan ennen kuin ruoka on lautasillamme? Artikkelisarjassa ruoan tekijät kertovat osaamisesta, ammattitaidosta sekä vastuullisista toimintatavoista, joiden ansioista saamme nauttia ruokaa omasta maasta joka päivä.