Nuusku-koira johdattaa lapset päiväkodista pelloille

Nuusku-koira johdattaa lapset niin videolla kuin muussa materiaalissa tutustumaan pellolla kasvaviin kasveihin, siellä eläviin eläimiin sekä pellon viljelyssä tarvittaviin koneisiin. Lisäksi tutuksi tulee se, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen ja kuinka pellon kanssa tehdään yhteistyötä, jotta se antaa meille ruokaa.

Pellon elämää -materiaalissa on yhdistetty varhaiskasvatuksen oppimiskäsityksen mukaisesti ”tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset, kieli ja ajattelu” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Siksi samaa aihetta lähestytään materiaalissa laaja-alaisesti eri oppimisen keinoin ja yhdistäen siihen oppimisen alueita, kuten matemaattista ja kielellistä ajattelua, tunnetaitoja tai liikunnallisia elementtejä.

• Ajatus varhaiskasvatuksen materiaaleista syntyi, kun agrologin opintojen myötä itsellenikin alkoi avautua se, miten moniulotteinen ja mielenkiintoinen on ruoan alkutuotannon maailma, ja miten olennaisesti se liittyy meidän kaikkien yhteiseen tulevaisuuteen esimerkiksi ympäristötekijöiden, maaseudun elinvoimaisuuden tai ruoan riittävyyden kannalta. Aihe alkoi mielessäni yhdistyä omaan aiempaan kokemukseeni varhaiskasvatuksen ruoka- ja ympäristökasvatuksen sisällöistä ja käytännöistä. Ajattelin että hyvä keino ruoan alkuperän tuomiseksi nykyistä laajemmin osaksi varhaiskasvatusta olisi valmis, helposti käyttöön otettava opetusmateriaali, jota on tähän asti ollut vain vähän tarjolla alle kouluikäisille, Pänkäläinen kertoo.

Kaikki lähtee pellosta

Ruoan alkutuotannon, kuten tämän materiaalinkin keskipisteenä on pelto, joka tarjoaa ruokaa ihmisille ja eläimille. Eläinten kautta pellon antimet muuntuvat toiseen muotoon maidoksi, lihaksi tai muniksi.

Pellosta huolehtiminen on samalla ympäristöstä huolehtimista, kun pidetään pelto kasvipeitteisenä, tuottavana ja hyvinvoivana, ylläpidetään monipuolista viljelykiertoa, minimoidaan ravinnepäästöt sekä huolehditaan pölyttäjistä, lieroista ja muista pellon asukkaista.

Monikäyttöinen materiaali

Materiaali sisältää videon, paljon kuvia ja toiminnallisia tehtäviä sekä pieniä yhdessä luettavia tietolaatikoita. Sen eri osat täydentävät toisiaan eli niitä voidaan käyttää yksitellen tai eri tavoin yhdistellen sekä muokaten lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Materiaalin pohjalta voidaan lasten mielenkiinnon mukaisesti syventyä tutkimaan myös tarkemmin erilaisia aihekokonaisuuksia tai teemoja, kuten kotieläimiä, maatilan töitä ja koneita, erilaisia hyönteisiä, biojätettä ja maatumista tai erilaisia syötäviä kasveja

• Opetusmateriaalia suunniteltaessa tehtiin yhteistyötä kohderyhmän eli varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Heiltä saatiin arvokasta tietoa siitä, millaisia ominaisuuksia materiaalille tarvittaisiin. Teemahaastattelujen kautta saadut käytännölliset näkemykset olivat myös täysin linjassa sen kanssa, mitä esimerkiksi opetushallitus on linjannut e-oppimateriaalin laatukriteereistä, Pänkäläinen toteaa.

Keskeistä kestävä kehitys

Tutkimuksen myötä kävi ilmi, kuinka asiat linkittyvät toisiinsa yllättävilläkin tavoilla. Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, EU:n maatalouspoliittisista linjauksista ja Agenda 2030 -ohjelmasta löytyy täysin yhteneväisiä ruokaan liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita. Varhaiskasvatus on muiden tavoin tärkeä osa yhteiskuntaa ja mukana vaikuttamassa, vaikka keinot tavoitteiden saavuttamiseksi räätälöidäänkin pienten lasten maailmaan sopiviksi.

Ruoan alkulähteisiin ja alkuperäisiin raaka-aineisiin tutustumisella on merkitystä monella tasolla. Sitä kautta voidaan olla vaikuttamassa esimerkiksi terveellisempien ravitsemustottumusten muodostumiseen, ruokahävikin määrään, tuottajien ja kuluttajien lisääntyvään yhteyteen ja kenties myös tulevaisuuden kestävämpiin ruokavalintoihin. Samojen aiheiden parissa tehdään parhaillaan työtä eri sektoreilla, esimerkiksi valtakunnan tasolla Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -hallitusohjelman kautta.