Maatilavierailuja virtuaalisesti ja livenä – Vuoden ruokakasvattajat avaavat tilojensa ovet lapsille ja nuorille

Elämyksiä oppilaille ja iloa itselle

Uusituvan tila Outokummussa on ollut omistajillaan Aino Lehvästöllä ja Vesa Karttusella vuodesta 1990 lähtien. He viljelevät 1863 perustettua tilaa kuudennessa sukupolvessa. Tilalla on lypsykarjaa, ja luomuviljelyssä olevilla pelloilla kasvatetaan heinää ja viljaa tilan eläimille sekä ruista leipäviljaksi. Lehmien lisäksi tilalla asustaa kanoja, lampaita, hevosia, kaneja ja kissoja.

Tilalla alkoi vierailla koululaisryhmiä, kun omat, nyt jo aikuisikään ehtineet lapset olivat koululaisia. Jo yli 20 vuoden ajan maatilan elämään on käynyt tutustumassa ryhmiä päiväkodista sekä peruskoulusta ja toiselta asteelta. Tilalla vierailee myös erilaisia yhdistyksiä ja maahanmuuttajaryhmiä. Kesäisin Uusituvan tilalla on järjestetty lapsille maatilaleirejä.

Vierailuilla tutustutaan maatilan eläimiin ja koneisiin sekä syödään eväitä nuotion ympärillä. Eläimiä saa ruokkia, silittää, pitää sylissä tai taluttaa. Leiriläisten kanssa myös askarrellaan, leivotaan ja pelataan pihapelejä.

• Leireillä ei ole mitään tiettyä päiväohjelmaa, vaan lapset saavat itse muokata leiristä omanlaisensa kiinnostustensa mukaan. Nykyään kaikki lapsille suunnattu toiminta on kovin ohjattua ja ohjeistettua. Siksi haluamme, että lapset saavat käyttää omaa luovuuttaan ja tehdä leiristä oman näköisensä, Aino Lehvästö toteaa.

Vierailut ja leirit ovat lapsille elämys, ja paljon uutta asiaa tulee eteen. Aino Lehvästö kertoo esimerkin:

• Eräs lapsi oli nähnyt eläimiä vain kirjoissa ja televisiossa. Tilavierailulla hän oivalsi kuinka eri kokoisia ovat kani ja hevonen. Lisäksi lehmien iso koko ja rauhallisuus yllättävät. Lehmät ovat lähes kaikille uusi tuttavuus, myös opettajille, Lehvästö naurahtaa.

Lasten ja nuorten tapaamiset ovat tärkeitä myös Uusituvan tilallisille.

• Koen tärkeäksi kertoa mistä ruoka tulee. Lisäksi vierailut ovat itselle kivaa vaihtelua ja kävijöiden iloisuus tarttuu itseenkin, se auttaa jaksamaan, iloitsee Aino Lehvästö.

Navettavierailulla koulussa

Maria ja Janne Pirttimaan navettaan Tornion Kaisajoella pääsee kerralla jopa 100 oppilasta vierailulle. Idea etävierailusta lähti paikallisen koulun opettajasta, ja yhdessä Maria Pirttimaan kanssa vierailukonsepti muokkautui toimivaksi.

• Ystäväni on opettaja ja heillä oli koulussa aiheena ruuan alkuperä. Hän ehdotti, että voisin mennä pitämään heille oppitunnin lehmistä, tai vaihtoehtoisesti he tulla vierailemaan tilallamme. Riskinä tilavierailuissa on kuitenkin aina leviävät taudit, ja meidän navetta on sen verran vanha, että tilavierailua on vaikea toteuttaa turvallisesti. Niinpä keksimme, että olisin etäyhteydellä navetassa ja he omassa luokkahuoneessaan, Maria Pirttimaa kertoo.

Alkuun lehmälivejä pidettiin eskari- ja alakouluikäisille. Koska kysyntää oli myös aikuisten keskuudessa, lehmälivejä on pidetty myös aikuisille kaveriporukoille. Osallistujamäärät ovat vaihdelleet pienistä eskariryhmistä useamman oppilasluokan yhteisiin liveihin. Suurin ryhmä on ollut yli 100 oppilasta, mutta pienellä porukalla pystytään keskustelemaan lehmistä enemmän.

• Opettajat ovat etukäteen keränneet tunnilla oppilailta kysymyksiä lehmistä, maataloudesta tai mistä vain ruuantuotantoon liittyvästä. Käyn kysymykset etukäteen läpi ja vastaan niihin livelähetyksessä samalla kun kerron maataloudesta ja esittelen navettaa sekä toimintaa. Myös liven aikana oppilaat voivat esittää kysymyksiä, Pirttimaa kertoo.

Pirttimaan mukaan lapsille on suuri asia jo pelkästään nähdä lehmiä, ja kaikkea lehmän olemuksessa ihmetellään. Kysymykset liittyvät usein lehmien kokoon, niiden ruokailuun, lypsämiseen, maidon määrään, vasikoiden syntymään sekä tilan koneisiin. Ihmetyksen aihe on myös se, kuinka Pirttimaa voi muistaa kaikkien lehmien nimet.

• Olen saanut livelähetyksistä todella hyvää palautetta. Lapset tykkäävät hirveästi ja keskustelevat vielä pitkään lehmälivestä opettajan kanssa. Aikuiset ovat sanoneet, että on ihana nähdä kuinka teen työtäni täydestä sydämestä ja kuinka hyvät olot lehmillä on. Minulle on tärkeää, että saan tehdä työtä, jota rakastan, eli tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa. Haluan kertoa työstäni lapsille, sillä haluan että he tietävät ja näkevät mistä se ruoka tulee kauppaan, Pirttimaa toteaa.

Maatilan elämää somessa

Iloisesti hymyilevä Anna Länsisalmi-Keisala on monelle tuttu Maalaisjärki-nimisiltä some- ja Youtube -kanavilta. Videoillaan hän avaa maatilan elämää, ja käsittelee maitotilan arjen asioita laidasta laitaan.

• Haluan kertoa rehellisesti kaikki tilan pitoon liittyvät ilot ja surut, mutta kuitenkin aina positiivisella otteella. Haluan että videoitani on kiva katsoa ja niitä katsotaankin usein koko perheen kesken. Videoni ovat myös opetuksellisia, se tulee kuin itsestään, toteaa Anna Länsisalmi-Keisala.

Länsisalmi-Keisala on pyörittänyt nyt reilun kahden vuoden ajan omaa lypsykarjatilaa yhdessä puolisonsa kanssa, mutta maatalousalan työkokemusta hänelle on kertynyt jo useiden vuosien ajan.

• Tein 2018 opinnäytetyön maidontuotannon tunnettuuden lisäämisestä ja perustin silloin Facebook ja Instagram -tilit. Halusin tuoda kuluttajille esille lehmien elämää ja maidontuotantoa, koska huomasin, kuinka vieraantuneita monet siitä olivat. 2020 perustin Youtube-kanavan ja siitä suosio lähti nousuun, Länsisalmi-Keisala toteaa. 

Kanavien seuraajat ovat kaiken ikäisiä, ja videoita katsotaan vauvasta vaariin, usein koko perheen voimin. Tilalla käy myös jonkin verran oppilaita tutustumassa, vaikkakin kohtaamiset tapahtuvat pääasiassa virtuaalisesti ja erilaisissa maatalousalan tapahtumissa. 

• Minulla on paljon faneja, mikä on ihanaa. Käyn paljon tapahtumissa ja näen siellä faneja, joiden kanssa otetaan yhteiskuvia ja jutellaan, Minulla on myös pari Meet & Greet fanitapaamista vuodessa. Lisäksi tapaan paljon tuottajia, jotka kiittävät tekemästäni työstä. Se lämmittää mieltä. Minulle on kunnia olla ruoantuottaja, rakastan tätä mitä teen. Ja on ihanaa päästä näyttämään meidän arkea myös muille, Anna Länsisalmi-Kaisala toteaa.

Vuoden ruokakasvattaja

Ruokatieto Yhdistys jakaa Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoituksen nyt kuudetta kertaa. Valintakriteereissä painotetaan eri vuosina vaihtuvia ajankohtaisia teemoja, ja tänä vuonna ehdotuksia toivottiin erityisesti toimijasta, joka on edistänyt lasten ja nuorten tietoisuutta ruoan tuotannosta ja alkuperästä. Lue lisää: https://ruokatieto.fi/ruokakasvatus/vuoden-ruokakasvattaja/