Hyvinvointia vai laihdutuskulttuuria?

Laihan kehon ihannointia ja ruokien moraalista jaottelua

Laihdutuskulttuuri on laajalle levinnyt ilmiö, mutta sen tunnistaminen voi olla haastavaa. Se edistää epäterveellistä suhdetta ruokaan, alentaa kehotyytyväisyyttä sekä itsetuntoa ja haittaa sosiaalisia suhteita.

Laihdutuskulttuurille ominaista on muun muassa syöminen tarkkojen sääntöjen mukaan sekä syötyjen ruokien tarkkailu esimerkiksi kaloreita laskemalla. Kulttuuriin kuuluu myös ruokien jaottelu hyviin ja huonoihin, terveellisiin ja epäterveellisiin. Kielletyt ja huonoiksi luokitellut ruoat kulkevat usein tutummin nimellä herkku ja niiden syöminen saattaa herättää hyvinkin voimakkaita negatiivisia tunteita, kuten syyllisyyttä ja häpeää. Laihdutuskulttuurissa laihaa kehoa ihannoidaan ja lihavuus nähdään normaalista poikkeavana. Laihduttamisella tavoitellaan pienempää kehoa ulkonäöllisistä, ei terveydellisistä syistä ja edistyksen mittaamiseen käytetään yleisimmin vaakaa. Laihemman kehon saavuttamiseksi ollaan myös valmiita tekemään isojakin uhrauksia.

Painoneutraalit näkökulmat haastavat laihdutuskulttuuria

Laihdutuskulttuuria haastavat painoneutraalit lähestymistavat, kuten intuitiivinen syöminen, tietoinen syöminen ja syömisen taito, joissa kulttuuri nähdään kokonaisvaltaisesti epäterveellisenä. Laihemman kehon sijaan päämääränä on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Syömisessä keskeistä on muun muassa nälän ja kylläisyyden tunnistaminen kehon tuntemusten avulla. Painoneutraaleissa näkökulmissa ruokavaliota ei murehdita eikä syöminen aiheuta stressiä tai rajoita elämää. Samalla ruoille ei myöskään tehdä moraalista jaottelua hyviin ja huonoihin ruokiin. Syömiseen ei tällöin liity myöskään tiettyjä sääntöjä, jolloin niiden rikkominenkaan ei aiheuta negatiivisia tunteita.

Laihdutuskulttuuri piiloutuu hyvinvointipuheen taakse

Helmikuussa valmistuneessa maisterin tutkielmassani tutkin laihdutuskulttuurin ilmenemistä ja toisaalta sen kyseenalaistamista somekeskusteluissa. Aineistosta käy ilmi, että vaikka laihdutuskulttuurin piirteitä toisinaan haastetaan keskusteluissa, ei kulttuuria silti usein osata täysin kyseenalaistaa.

Esimerkiksi syömiseen liittyvät tiukat säännöt saatetaan haastaa sallimalla niin sanotut kielletyt ruoat eli herkut ruokavaliossa. Sallimalla herkut pyritään välttämään niiden syömisestä aiheutuvia negatiivisia tunteita, kuten syyllisyyttä. Tästä huolimatta ruokia kuitenkin edelleen usein luokitellaan ja näiden huonommaksi luokiteltujen ruokien sallimiseen liittyy edelleen omat sääntönsä. Laihdutuskulttuurin haastamisesta kertovat myös puheessa esiin nouseva hyvinvoinnin painottaminen ja itsemyötätunto. Samalla kuitenkin edelleen päämääränä on ensisijaisesti pienempi keho ulkonäöllisistä syistä ja edistymisen mittarina vaakalukema.

Laihdutuskulttuurin haastaminen ainoastaan osittain kuvastaa sitä, kuinka syvälle juurtunut kulttuuri on ja toisaalta sitä, kuinka haastavaa se on tunnistaa. Keskusteluissa esiin noussut ilmiö vaikuttaisi näkyvän myös laajemmin yhteiskunnassa. Sosiaalisessa mediassa vaikuttajat myyvät valmennuksia, jotka painottavat erityisesti kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sallivuutta ruokailuissa. Tästä huolimatta niissä näkyy edelleen ruokien moraalista jaottelua ja niiden tavoitteet ovat usein ulkonäkökeskeiset, mikä käy ilmi esimerkiksi markkinoinnissa hyödynnettävistä ennen ja jälkeen -kuvista. Ilmiön voi havaita myös kauppojen hyllyillä, jossa tuotteita saatetaan myydä painottaen hyvinvointia ja tasapainoa, mutta silti keskiöön paketissa on nostettu tuotteen energiapitoisuus.

Muutosta suuntaan, jossa pyrimme omaksumaan painoneutraalit näkökulmat osaksi ajatteluamme ja toimintaamme, näyttäisi tapahtuvan. Tarkkuutta kuitenkin vaaditaan, että pystymme aidosti ja kokonaisvaltaisesti kyseenalaistamaan laihdutuskulttuuriin haitalliset piirteet sen muuttuessa samalla yhä vaikeammin havaittavaksi.

Sanna Elomaa

Ruokakasvatuksen ja viestinnän asiantuntija

Kirjoittaja on maaliskuussa Helsingin yliopiston ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelmasta valmistunut. Maisterin tutkielmassaan hän tutki laihdutuskulttuurin ja sitä haastavien painoneutraalien näkemysten ilmenemistä sosiaalisen median keskusteluissa.