Hyvinvointia vai laihdutuskulttuuria?

Puheenvuoro

Tänään 6.5. vietetään kansainvälistä Älä laihduta -päivää. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä laihdutuskulttuurin vahingollisuudesta ja laajuudesta. Painonpudotukseen tähtäävän kalorivajeen lisäksi laihduttaminen on myös kulttuurinen ilmiö, johon liittyy paljon haitallisia normeja ja käytänteitä.

Laihan kehon ihannointia ja ruokien moraalista jaottelua

Laihdutuskulttuuri on laajalle levinnyt ilmiö, mutta sen tunnistaminen voi olla haastavaa. Se edistää epäterveellistä suhdetta ruokaan, alentaa kehotyytyväisyyttä sekä itsetuntoa ja haittaa sosiaalisia suhteita.

Laihdutuskulttuurille ominaista on muun muassa syöminen tarkkojen sääntöjen mukaan sekä syötyjen ruokien tarkkailu esimerkiksi kaloreita laskemalla. Kulttuuriin kuuluu myös ruokien jaottelu hyviin ja huonoihin, terveellisiin ja epäterveellisiin. Kielletyt ja huonoiksi luokitellut ruoat kulkevat usein tutummin nimellä herkku ja niiden syöminen saattaa herättää hyvinkin voimakkaita negatiivisia tunteita, kuten syyllisyyttä ja häpeää. Laihdutuskulttuurissa laihaa kehoa ihannoidaan ja lihavuus nähdään normaalista poikkeavana. Laihduttamisella tavoitellaan pienempää kehoa ulkonäöllisistä, ei terveydellisistä syistä ja edistyksen mittaamiseen käytetään yleisimmin vaakaa. Laihemman kehon saavuttamiseksi ollaan myös valmiita tekemään isojakin uhrauksia.

Painoneutraalit näkökulmat haastavat laihdutuskulttuuria

Laihdutuskulttuuria haastavat painoneutraalit lähestymistavat, kuten intuitiivinen syöminen, tietoinen syöminen ja syömisen taito, joissa kulttuuri nähdään kokonaisvaltaisesti epäterveellisenä. Laihemman kehon sijaan päämääränä on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Syömisessä keskeistä on muun muassa nälän ja kylläisyyden tunnistaminen kehon tuntemusten avulla. Painoneutraaleissa näkökulmissa ruokavaliota ei murehdita eikä syöminen aiheuta stressiä tai rajoita elämää. Samalla ruoille ei myöskään tehdä moraalista jaottelua hyviin ja huonoihin ruokiin. Syömiseen ei tällöin liity myöskään tiettyjä sääntöjä, jolloin niiden rikkominenkaan ei aiheuta negatiivisia tunteita.

Laihdutuskulttuuri piiloutuu hyvinvointipuheen taakse

Helmikuussa valmistuneessa maisterin tutkielmassani tutkin laihdutuskulttuurin ilmenemistä ja toisaalta sen kyseenalaistamista somekeskusteluissa. Aineistosta käy ilmi, että vaikka laihdutuskulttuurin piirteitä toisinaan haastetaan keskusteluissa, ei kulttuuria silti usein osata täysin kyseenalaistaa.

Esimerkiksi syömiseen liittyvät tiukat säännöt saatetaan haastaa sallimalla niin sanotut kielletyt ruoat eli herkut ruokavaliossa. Sallimalla herkut pyritään välttämään niiden syömisestä aiheutuvia negatiivisia tunteita, kuten syyllisyyttä. Tästä huolimatta ruokia kuitenkin edelleen usein luokitellaan ja näiden huonommaksi luokiteltujen ruokien sallimiseen liittyy edelleen omat sääntönsä. Laihdutuskulttuurin haastamisesta kertovat myös puheessa esiin nouseva hyvinvoinnin painottaminen ja itsemyötätunto. Samalla kuitenkin edelleen päämääränä on ensisijaisesti pienempi keho ulkonäöllisistä syistä ja edistymisen mittarina vaakalukema.

Laihdutuskulttuurin haastaminen ainoastaan osittain kuvastaa sitä, kuinka syvälle juurtunut kulttuuri on ja toisaalta sitä, kuinka haastavaa se on tunnistaa. Keskusteluissa esiin noussut ilmiö vaikuttaisi näkyvän myös laajemmin yhteiskunnassa. Sosiaalisessa mediassa vaikuttajat myyvät valmennuksia, jotka painottavat erityisesti kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sallivuutta ruokailuissa. Tästä huolimatta niissä näkyy edelleen ruokien moraalista jaottelua ja niiden tavoitteet ovat usein ulkonäkökeskeiset, mikä käy ilmi esimerkiksi markkinoinnissa hyödynnettävistä ennen ja jälkeen -kuvista. Ilmiön voi havaita myös kauppojen hyllyillä, jossa tuotteita saatetaan myydä painottaen hyvinvointia ja tasapainoa, mutta silti keskiöön paketissa on nostettu tuotteen energiapitoisuus.

Muutosta suuntaan, jossa pyrimme omaksumaan painoneutraalit näkökulmat osaksi ajatteluamme ja toimintaamme, näyttäisi tapahtuvan. Tarkkuutta kuitenkin vaaditaan, että pystymme aidosti ja kokonaisvaltaisesti kyseenalaistamaan laihdutuskulttuuriin haitalliset piirteet sen muuttuessa samalla yhä vaikeammin havaittavaksi.

Sanna Elomaa

Ruokakasvatuksen ja viestinnän asiantuntija

Kirjoittaja on maaliskuussa Helsingin yliopiston ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelmasta valmistunut. Maisterin tutkielmassaan hän tutki laihdutuskulttuurin ja sitä haastavien painoneutraalien näkemysten ilmenemistä sosiaalisen median keskusteluissa.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

6.5.2025 Puheenvuoro

Hyvinvointia vai laihdutuskulttuuria?

Tänään 6.5. vietetään kansainvälistä Älä laihduta -päivää. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä laihdutuskulttuurin vahingollisuudesta…

2.5.2025 Hyvän tekijät

Viskaalin tila on ruoantuotannon kiertotalouden edelläkävijä

Viskaalin tilan kiertotaloudessa kaikki ruuantuotannon materiaali kiertää. Tuloksena syntyy ilmastoystävällisempää punaista lihaa, lannoitteita ja…

15.4.2025 Miksi valita suomalaista

Kotimainen ruoka luo työtä ja turvaa – mitä jos kasvattaisimme sen osuutta ostoskoreissamme?

Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas inspiroivat suosimaan kotimaista ruokaa ja kasvattamaan sen osuutta…

11.4.2025 Ruokakasvatus

Maatilavierailuja virtuaalisesti ja livenä – Vuoden ruokakasvattajat avaavat tilojensa ovet lapsille ja nuorille

Ruokatieto Yhdistys palkitsi kolme maatilaa ja ruoan tuottajaa Vuoden ruokakasvattaja -tittelillä. Yleisön jättämistä ehdotuksista…

7.3.2025 Hyvän tekijät

Kinnarin tila tuo kaurakansan lautasille uusia tuulia

Suomalaiset ovat perinteisesti tottuneet syömään kauransa puurona ja leipänä. Kinnarin tilalla kaurasta on nyt…

5.2.2025 Hyvän tekijät

Täysjyvä – avain parempaan hyvinvointiin ja kestävämpään ruokailuun

Täysjyvä on yksi ravitsemuksen kulmakivistä, mutta sen terveys- ja ympäristöhyödyt jäävät monelle vielä tuntemattomiksi.…

27.11.2024 Ruokakasvatus

Ravitsemussuositukset tuuppaavat kohti terveyttä edistäviä valintoja

Uudet ravitsemussuositukset julkaistiin 27.11.2024. Niiden tavoite on säilynyt samana: ohjata suomalaisia kohti terveellisiä valintoja.…

7.10.2024 Miksi valita suomalaista

10 syytä valita suomalaista ruokaa

Talouden muutokset ja hintojen nousut aiheuttavat monille päänvaivaa ja pakottavat pohtimaan ostopäätöksiä entistä tarkemmin.…

27.8.2024 Ruokaketjun vastuullisuus

Rypsiöljyn puristuksen sivuvirrasta elintarvikkeeksi

Tarve syödä kasviperäisesti kasvaa. Samalla kasvaa myös tarve erilaisille kasvipohjaisille tuotteille. Kasviproteiinien käytön todellinen…

20.8.2024 Ruokakulttuuri

Suomalainen maatalous nojaa sukupolvien pitkään ketjuun – tilaa on myös uusille toimijoille

On tavallista, että suomalaisilla maatiloilla on pitkät perinteet, ja että tilat ja maatalouteen liittyvä…

7.8.2024 Ruokakasvatus

Nuusku-koira johdattaa lapset päiväkodista pelloille

Ruokatieto Yhdistyksen julkaisema uusi varhaiskasvatuksen opetukseen tarkoitettu Pellon elämää -oppimateriaali vahvistaa alle kouluikäisten lasten…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaturva kaiken perustana

Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis…

Siirry takaisin sivun alkuun