Bisan tila panostaa maidontuotantoon Uudellamaalla – keskiössä eläinten hyvinvointi ja vakaa talous

Keskellä Vantaan maaseutua sijaitsee Bisan luonnonläheinen perhetila, jossa maataloutta on harjoitettu jo viidessä sukupolvessa, tavoitteena ylläpitää kotimaista elintarviketuotantoa.

Kun Eva-Linnin vanhemmat luovuttivat tilan tyttärelleen ja tämän puolisolle vuonna 2018, ei ollut itsestään selvää, että tilasta tulisi jälleen maitotila. Tuolloin painopiste siirtyi aiemmasta maidontuotannosta lihantuotantoon.

– 17-vuotiaana sain äkillisesti voimakkaan allergian lehmiä ja hevosia kohtaan. En pystynyt olemaan navetassa yli 15 minuuttia. Lisäksi tilan laitteisto kaipasi päivitystä, mihin ei ollut mahdollisuuksia juuri tilan haltuun oton jälkeen, kertoo Eva-Linn.

Niinpä tuotantosuuntaa päätettiin muuttaa, ja lypsylehmien tilalle tulivat emolehmät, joiden hoito jäi pääasiassa Rasmuksen vastuulle. Tilojen haluttiin kuitenkin pysyvän tehokkaassa käytössä, joten emolehmät siirrettiin navettaan, samalla kun panostettiin viljelyyn ja muuhun eläintuotantoon.

Ajan mittaan kävi kuitenkin ilmi, ettei valittu ratkaisu ollut paras mahdollinen. Sekä tilat että emolehmät kohtasivat haasteita.

– Rakennus olisi pitänyt kunnostaa paremmin eläinten tarpeita vastaavaksi, mutta se olisi ollut liian kallista kannattavuuteen nähden. Lehmät viihtyivät parhaiten rantalaitumella, joten päätimme, että meidän on mietittävä suunta uusiksi, sanoo Eva-Linn.

Eräänä päivänä pellolla työskennellessään Rasmus alkoi pohtia vakavasti paluuta lypsykarjaan – niin eläinten kuin heidän itsensä kannalta. Se päätös muodostui nykyisen Bisan tilan perustaksi.

Vanhasta uutta

Useiden keskustelujen jälkeen päätettiin ottaa navetta kokonaan uudelleen käyttöön ja kunnostaa se vastaamaan nykyaikaisen maitotilan vaatimuksia. Eva-Linnin allergiaoireet olivat myös vuosien aikana lieventyneet, joten hän pystyi nyt olemaan uudessa navetassa.

– Otimme yhteyttä meijeriin, keskustelimme tuttujen, asiantuntijoiden ja myyjien kanssa modernisoidaksemme tekniikan, kertoo Rasmus.

Viikko juhannuksen 2024 jälkeen aloitettiin navetan kunnostus perheen ja ystävien voimin. Hitaasti mutta varmasti rakennus sai uuden muodon, ja marraskuussa viimeistelyt saatiin päätökseen – samalla emolehmät lähtivät laitumelta uusiin koteihin tai teurastukseen.

Muutaman kuukauden kovan työn jälkeen uudet, eri taustoista tulevat lypsylehmät muuttivat uudistettuun navettaan. Toiminta käynnistyi.

– Isäni, joka hoitaa tilan kirjanpitoa, totesi että tämä voi toimia. Voimme pyörittää modernia maitotilaa, joka on pitkällä aikavälillä kannattava, kertoo Eva-Linn.

Monipuolinen tila

Tällä hetkellä Bisa on koti noin 57 lypsylehmälle, 22 nuorkarjalle, viidelle hevoselle, 17 lampaalle ja 20 karitsalle, kymmenelle kanalle, kahdelle paimenkoiralle ja kolmelle kissalle.

Jokainen lehmä tuottaa keskimäärin 30 litraa maitoa päivässä – tähän on päästy kovalla työllä ja muutoksiin sopeutumisella. Syksyyn mennessä tavoitteena on nousta 33 litraan per lehmä.

– Meillä on lehmiä monista eri taustoista ja roduista, mutta tuntuu, että olemme kaikki alkaneet löytää yhteisen sävelen. Maidontuotanto on noussut lehmien kotiuduttua, sanoo Rasmus.

Pariskunta haluaa kehittää tilaa edelleen ja rohkaisee nuoria lähtemään alalle.

– Tämä työ vaatii, että oikeasti välittää siitä mitä tekee. Tämä on työtä 24/7, sanoo Eva-Linn.

Eva-Linnille ja Rasmukselle maidontuotanto ei ole pelkästään elinkeino. Se on tapa pitää maaseutu elävänä, edistää kotimaista ruokahuoltoa ja osoittaa, että alalla on tulevaisuutta. Vaikka ala on paineen alla, on mahdollista harjoittaa kannattavaa tuotantoa.

– On hienoa voida jatkaa vanhempieni rakentamaa työtä ja vaalia kaikkea sitä hyvää, mitä he ovat luoneet. Ehkä aloitimme väärästä päästä, mutta löysimme lopulta oikean suunnan, sanoo Eva-Linn ja hymyilee.

Tietolaatikko:

• Suomi on omavarainen maidontuotannossa. Vuonna 2024 maitoa tuotettiin noin 2 145 miljoonaa litraa.
• Maidontuottajien määrä vähenee tasaisesti. Nykyään Suomessa on jäljellä noin 3880 maitotilaa.
• Suomalainen maito on maailman puhtainta. Vuonna 2023 meijereihin toimitetusta maidosta 97 prosenttia luokiteltiin E-luokkaan. E-luokan maidossa on vähän soluja ja bakteereja eikä se saa sisältää antibioottijäämiä tai muita vieraita aineita.
• Maito on myös merkittävä vientituote. Noin viidennes kotimaisesta maidosta viedään ulkomaille, pääasiassa juuston, voin ja maitojauheen muodossa.

Hyvän tekijät -artikkelisarjassa kurkistetaan ruoantuotannon kulissien taakse. Mitä kaikkea ruokaketjussa tapahtuukaan ennen kuin ruoka on lautasillamme? Artikkelisarjassa ruoan tekijät kertovat osaamisesta, ammattitaidosta sekä vastuullisista toimintatavoista, joiden ansioista saamme nauttia ruokaa omasta maasta joka päivä. Lue täältä muista Hyvän tekijöistä