Kasvu löytyy rajojen ulkopuolelta-elintarvikeala investoi vientiin

Suomalaisten elintarvikkeiden vienti on jatkanut edelleen nousua. Sen arvo oli viime vuonna 2,4 miljardia euroa. Arvon odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2031 mennessä. Vientimarkkinoilla on nähtävissä eväitä talouden kasvuun, ja se näkyy nyt alan investoinneissa.

Suomalaisia ruokaviennin pioneerejä ovat muun muassa ruokatalo Raisio, Valio ja Fazer, jotka kaikki hakevat voimakasta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta.

Raisio: Tunnusteluja Alankomaissa ja Tanskassa

Raision tuotteita myydään noin 40 maassa. Suurimpia markkinoita Raisiolle ovat Suomen lisäksi Iso-Britannia, Irlanti ja Puola. Lisäksi Benecol®-lisenssikumppaneita löytyy aina Kreikasta Indonesiaan ja Etelä-Amerikkaan. Viime vuonna Elovena ®-tuotteille avautui uusia markkinoita Alankomaissa, Ruotsissa ja Belgiassa. Tänä vuonna muutamilla tuotekategorioilla on lähdetty tunnustelemaan uusia markkinoita esimerkiksi Tanskassa ja Espanjassa.

• Kaurabuumi vetää useissa kategorioissa: esimerkkeinä kasvipohjaiset juomat, välipalakeksit ja annospikapuurot. Selkeä brändi ja meidän sadan vuoden kauraosaamisemme puhuttelee jo itsessään, toteaa Raision myyntijohtaja Mikko Lindqvist.

30-vuotias Benecol® on alusta alkaen kehitetty kansainvälisille markkinoille. Lindqvistin mukaan Suomesta on tullut ja tulee jatkossakin hyviä menestystarinoita.  

• Jokainen markkina on erilainen ja se vaatii investointeja ihmisiin, markkinatietoon ja paikallisymmärrykseen, jotta pääsee kauppojen hyllyille ja saa luotua kuluttajaimua. Se on pitkäjänteistä tekemistä, jossa tarvitaan näkymä kannattavuudesta pitkällä tähtäimellä.

Valio: Noin 200 merikonttia ja vientikuormaa joka viikko

Ruokatalo Valion liikevaihdosta yli 0,5 miljardia tulee viennistä. Kokonaisuudessaan yhtiön ulkomaantoiminnan liikevaihto 778 miljoonaa euroa. Valion tuotteita myydään yli 50 maassa. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Baltian maat ja Kiina.

• Maailmalle lähtee noin 200 merikonttia ja vientikuormaa Valion tuotteita joka viikko. Viennin aloittaminen kysyy aina aikaa ja resurssia. Jokaisessa maassa pätee erilaiset ansaintalogiikat ja panostukset brändiin, huomauttaa johtaja Elli Siltala Valiolta.

Suuri osa Valion vuosittaisista kymmenien miljoonien eurojen investoinneista kilpailukykyisiin tuotteisiin suuntautuu kannattavamman ruokaviennin kasvattamiseen. Tästä esimerkkejä ovat investoinnit lisäarvojauheiden tuotantoon Lapinlahden ja Seinäjoen tehtailla. Kansainvälisille teollisuusasiakkaille valmistettavista erikoismaitojauheista voidaan valmistaa tuotteita, jotka ovat esimerkiksi laktoosittomia, proteiinipitoisia tai vähemmän sokeria sisältäviä.  

Valio on kehittänyt Lapinlahden tehdasta viime vuosina aktiivisesti ja investoinut etenkin tehtaan jauhetuotantoon. Tuorein investointi on kuluttajatuotteiden pakkaamo, joka valmistui vuonna 2020. Nyt rakenteilla on yli 60 miljoonan euron investointi Lapinlahden tehtaan juustonvalmistusprosessiin. Uusi tuotantolinja otetaan käyttöön arviolta keväällä 2026.

• Juustoja tehdään kotimaan markkinoille ja myös vientiin esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Lapinlahden tehtaalla valmistetaan myös maitojauheita suurelta osalta vientiin: Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan.

Valiolla on käynnissä myös 70 miljoonan euron investointi Seinäjoella. Seinäjoella valmistuvat muun muassa voit, rahkoja ja vanukkaita sekä erikoismaitojauheita teollisuusasiakkaille korkeaproteiinisten tuotteiden valmistukseen ikääntyneille ja urheilijoille. Maitojauheista yli 80 prosenttia menee vientiin.

• Valio Profeel® -rahkojen ja vanukkaiden kasvu vientimarkkinoilla on jo suurta. Noin 85 miljoonan euron liikevaihto ylittää jo monen pörssiyhtiön myynnin arvon. Nämä vaativat mittavia panostuksia brändiin, mutta mahdollistavat lisäansioita koko tuotantoketjulle, toteaa Siltala.

Valion osittain omistama Oddlygoodin kasvipohjaisia juomia viedään yli kymmeneen maahan ja yritysostojen kautta myynti laajenee merkittävästi uusiin maihin.

Ruokaviennin kärki on Elli Siltalan mukaan tarjota jotain erilaista: osuvia ratkaisuja teollisuusasiakkaan tarpeisiin sekä innovatiivisia ja hyvänmakuisia tuotteita kuluttajien ruokapöytiin.

• Kannattava vienti vaatii investointeja tuotantoon ja brändiin. Suomalaisen ruokaviennin kasvua auttaa yritysten ja valtion välinen yhteistyö sekä vienninedistäminen monissa muodoissaan.

Vientiin investoiminen kysyy yrityksiltä merkittäviä panostuksia kansainvälisille markkinoille soveltuviin brändeihin.

Yritysvetoinen kasvustrategia

Ruokaviennin kasvu lähtee yrityksistä, mutta valtiolla on merkittävä rooli kasvun onnistumisessa.

• Tarvitaan vientipalvelut, vientiluvat ja yhteistyön koordinointia, jotta panostukset ovat tehokkaita muun muassa logistiikan ja koulutuksen osalta. Ratkaisevaa on, että yritykset investoivat ja kasvavat kannattavasti, kasvujohtaja Jukka Vainionpää Ruokatieto Yhdistyksestä toteaa.

Suomalainen ruokaketju laatii yritysvetoista kasvustrategiaa. Väestöennusteet eivät tue kotimaisen kysynnän kasvua, joten toimiala hakee kasvua viennistä. Elintarvikeviennin kasvun tavoite on osa hallitusohjelmaa ja nyt kasvustrategian ympärillä hihojaan käärivät niin yritysten, valtion hallinnon kuin kolmannen sektorin toimijat.

• Uusille markkinoille meno kysyy merkittävästi enemmän panostuksia kuin kotimarkkinoille myyminen.

Elintarvikeala on yksi Suomen suurimpia teollisuuden aloja, ja sen menestys on myös huoltovarmuuskysymys. Suomalainen elintarvikesektori työllistää suoraan tai välillisesti 340 000 henkilöä.

Kasvua vauhdittaa ilmapiiri, joka mahdollistaa ja tukee kasvua.