Kysely: ruoan riittävyys kriisiaikoina epäilyttää monia suomalaisia

Haastava maailmantilanne heijastuu suomalaisten kokemaan luottamukseen kriisiaikojen ruokahuoltoa kohtaan, kysely paljastaa. Vain hieman yli puolet kyselyyn vastanneista kuluttajista luottaa ruoan riittävän kaikille kriisitilanteissa, loput ovat epäilevällä kannalla.

Luottamus ruoan riittävyyteen kriisitilanteessa on heikointa nuorimpien vastaajien parissa. Kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta vastaajasta uskoo ruoan riittävän, kun alle 35-vuotiaista ruoan riittävyyteen luottaa alle puolet. Myös alimmassa tuloryhmässä, jossa kotitalouden tulot jäävät alle 10 000 euroon vuodessa, huoli ruoan riittävyydestä kriisitilanteessa on korkeammalla tasolla.

Suomalaiset kuluttajat uskovat vahvasti, että suomalainen ruoantuotanto on tärkeää huoltovarmuuden kannalta, sillä jopa 86 % tutkimukseen osallistuneista on tätä mieltä. Näkemys yhdistää suomalaisia vahvasti, sillä se jaetaan laajasti suomalaisten kesken riippumatta iästä, tuloluokasta ja asuinalueesta.

Huoltovarmuus hyvällä tasolla

Haastavasta tilanteesta huolimatta ruoan saatavuus Suomessa on hyvällä tasolla myös tulevana satokautena.

Tilanne vaikuttaa ensisijaisesti elintarvikkeiden hintaan, saatavuushaasteiden ennakoidaan olevan vähäisiä tai hetkellisiä. Yksittäiset tuotepuutteet voivat liittyä esimerkiksi pakkausmateriaalien tai tiettyjen raaka-aineiden saatavuuteen. Huoltovarmuusorganisaatio huolehtii yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa siitä, että toimijat pystyvät varautumaan mahdollisiin häiriötilanteisiin, ja tarvittaessa tehdään toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi koko elintarvikesektorin osalta, toteaa valmiusasiamies Satu Hulkkonen Huoltovarmuuskeskuksesta.

Koko ruokaketju työskentelee ruokaturvan eteen

Suomi on tällä hetkellä neljännellä sijalla maailman ruokaturvavertailussa (Global Food Security Index). Sijoitus on hieman laskenut viime vuoden ensimmäisestä sijasta. Suomen haasteeksi indeksissä listattiin satokausivaihtelut eri vuosien välillä. Toisaalta Suomen indeksi vertailussa on parantunut kymmenen vuoden takaiseen lukuun. Vertailussa seuraava Pohjoismaa Ruotsi on sijalla 13.

Koko suomalainen ruokaketju tekee töitä alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan, jotta ruokaa riittää kuluttajille ja ruokaturva säilyy maassamme korkealla tasolla. Ilahduttavaa on suomalaisten kuluttajien vahva arvostus suomalaista ruoantuotantoa kohtaan. Valitsemalla kotimaisia elintarvikkeita kuluttajat voivat osaltaan vahvistaa kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta, huomauttaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. 

Save the date!

Järjestämme 26.8. klo 9.00 aamiaistilaisuuden Suomalaisen ruoan päivän merkeissä ja toivomme näkevämme myös teidät siellä. Myös etäosallistuminen on mahdollista. Kerromme tilaisuudessa suomalaisten kuluttajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä ruokaketjun vastuullisuudesta. Kutsu tilaisuuteen tulee elokuussa, mutta Suomalaisen ruoan päivä löytyy jo nyt osoitteesta: www.suomalaisenruoanpaiva.fi

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys ry, puh. 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi
Melina Mäntylä, johtaja, Aula Research Oy, puh. 040 821 7842, melina.mantyla@aularesearch.fi
Satu Hulkkonen, valmiusasiamies, Huoltovarmuuskeskus, puh. 029 505 1140, satu.hulkkonen@nesa.fi

*Tutkimuslähde: Ruoka ja vastuullisuus -tutkimus, Aula Research 2022

Lähteet: Global Food Security Index: https://impact.economist.com/sustainability/project/food-security-index/…

Kuvia medialle: https://ruokatietoyhdistysry.kuvat.fi/kuvat/Medialle/

Tiedotteen liitteenä tutkimusta kuvaavat taulukot

Ruokatieto Yhdistys ry:n missio on rakkaudesta oman maan ruokaan. Tehtävänämme on edistää suomalaisen ruokaketjun menestystä ja ruokakulttuuria tekemällä tunnetuksi osaamista ja työtä pellolta pöytään. Ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat alan toimijoita monipuolisesti.