Kotimainen ruoka on joulupöydän kestosuosikki – kotimaisuuden merkitys tänä vuonna yhä suurempi

Tänä jouluna kotimaan markkinoilla liikkuu poikkeuksellisen paljon rahaa, joka on aiemmin käytetty muun muassa ulkomaanmatkoihin. Ruoka on työllisyysvaikutuksiltaan monia aloja suurempi, joten suomalaisen ruoan valitseminen sesonkiaikana pyörittää vauhdilla kotimaista taloutta.

Nordean tutkimuksen (08.12.) mukaan epävarma taloustilanne ei ole laskenut talouksien joulubudjettia, vaan joulunviettoon lahjojen lisäksi kulutetaan henkilöä kohden 204 euroa. Osalla kotitalouksista taloustilanne on nyt heikentynyt, mutta niissä talouksissa, joissa rahaa jää nyt säästöön, ostetaan laatua (Helsingin Sanomat 14.11.).

Jouluruokaostoksilla kannattaa olla tarkkana kotimaisuuden suhteen

Ruokaketju ulottuu pelloilta aina kuluttajan pöytään asti. Jokainen ketjuun kuuluva osa on tärkeä: tuottajista aina elintarvikevalmistajiin ja kauppoihin. Koko ketjun taloudelliseen hyvinvointiin voivat etenkin ruokasesonkien aikana vaikuttaa tuotteiden loppukäyttäjät, eli ostopäätöksiä tekevät kuluttajat. Kotimaista ruokaa ostamalla vahvistamme Suomen taloutta ja työllisyyttä.

”Kotimaisen elintarvikkeen ostaminen on lämmin joulutervehdys koko suomalaisen ruokaketjun toimijoille.”

Vuoden aikana kotimaisten, alkuperämerkittyjen tuotteiden menekki on ollut kasvussa (K-ryhmä 2020) ja useat nyt enemmän kotimaista valinneet aikovat tehdä niin myös jatkossa (Sitra 2020). Joulupöydässä kotimaisuus on ollut korkealla jo vuosia. ”Kotimaisen elintarvikkeen ostaminen on lämmin joulutervehdys koko suomalaisen ruokaketjun toimijoille”, toteaa Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Kuluttajalle syitä kotimaisen ruoan valitsemiseen ovat talouden ja työllisyyden lisäksi laatu, puhtaus ja luotettavuus. Kotimaisen ruoan kulutuksella tuetaan jatkossakin ruokaketjun vastuullisuuskehitystä. Valmistajan tai tuotteen suomalainen nimi tai kotoisat maisemat pakkauksessa eivät aina kuitenkaan kerro selkeästi ruokatuotteen tosiasiallisesta suomalaisuudesta. Ruokatuotteiden valinnassa kannattaakin kiinnittää huomiota valvottuihin alkuperämerkkeihin. Siten varmistat, että ruokaan käytetty raha ohjautuu taatusti kotimaisen ruoan toimijoille.

Pakatuissa elintarvikkeissa käytettävä Hyvää Suomesta -alkuperämerkki takaa sekä raaka-aineiden suomalaisen alkuperän että Suomessa tehdyn työn. Merkki on käytössä noin 350:llä eri elintarvikevalmistajalla, yhteensä yli 12 000 eri tuotteessa.

Lähteet

Helsingin Sanomat. 14.11.2020. ”Mielihyvää ostamassa”. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007617756.html

Nordea. 08.12.2020.  ”Nordean kyselytutkimus: Korona ei ole vaikuttanut suomalaisten joulubudjettiin”. https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2020/12-08-09h47-nordean-kyselytutkimus-korona-ei-ole-vaikuttanut-suomalaisten-joulubudjettiin.html

K-ryhmä. 25.11.2020. Vuoden 2021 trendikatsaus. https://kesko.fi/globalassets/pdf-tiedostot/ruokailmiot_2021-yhteenveto-_final.pdf

Sitra. 15.12.2020. Elämäntavat pandemian jälkeen. https://media.sitra.fi/2020/12/15081559/elamantavat-pandemian-jalkeenesityssitrafi.pdf

Lisätietoja

Anni-Mari Syväniemi
Ruokatieto Yhdistys ry, toiminnanjohtaja

anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi
050-511 8909

Ruokatieto Yhdistys ry:n missio on ”rakkaudesta oman maan ruokaan”. Tehtävänämme on edistää suomalaisen ruokaketjun menestystä ja ruokakulttuuria tekemällä tunnetuksi osaamista ja työtä pellolta pöytään. Ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat alan toimijoita monipuolisesti.