Viljaketjun osaaminen

Sopeutuminen pohjoisiin olosuhteisiin vaatii suomalaiselta viljelijältä erityisosaamista. Viljelijän on tunnettava viljeltävän maaperän erityisominaisuudet ja sääolosuhteiden merkitys osatakseen valita kullekin peltolohkolle parhaiten sopivan lajikkeen ja oikean kylvö- ja sadonkorjuuajankohdan. Oikealla lajikevalinnalla varmistetaan sadon käyttötarkoituksen vaatima laatu ja vältetään myöhäisen sadonkorjuun tuomia riskejä, kuten homeiden muodostumista. Kasvinjalostuksella on kehitetty viljalajikkeita, jotka tuottavat laadukasta viljaa myös Suomen olosuhteissa.

Suomalaisten viljelijöiden korkea ammattitaito näkyy myös vastuullisena kasvinsuojeluna. Testatuilla ja hyväksytyillä kasvinsuojeluaineilla varmistetaan viljan laatu, jäämättömyys ja työntekijöiden työturvallisuus sekä vähennetään ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Hyvä lannoitussuunnitelma pienentää ravinteiden huuhtoutumisen riskiä vesistöihin ja pohjavesiin. Kasvinsuojelutoimenpiteitä varten viljelijän on suoritettava tutkinto aineiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Lisäksi kasvinsuojeluaineiden turvallista käyttöä valvotaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä Maaseutuviraston ohjeistusten mukaisesti.

Menestyksekkääseen viljantuotantoon tarvittavaa tietotaitoa periytyy sukupolvelta toiselle, mutta suomalaiset viljelijät ovat myös hyvin koulutettuja. Lisäksi jatkuva tutkimus ja alan kehitys luovat uusia käytäntöjä, joten menestyäkseen viljelijän on oltava valmis kehittämään toimintaansa jatkuvasti uuden tiedon myötä. Viljojen viljely on kuitenkin aina luonnonvoimien armoilla, eikä korkea ammattitaitokaan aina riitä pelastamaan satoa kasvukauden sääolosuhteiden sattuessa epäedullisiksi. Viljojen satotason ja laatuominaisuuksien vaihteluväli parhaimpien ja huonoimpien vuosien välillä voi olla suurta.

Kaurasta edelleen uusia innovaatioita

Kotimaisista viljoista erityisesti kauran terveysvaikutuksiin on havahduttu niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomalainen kaura on haluttua maailmalla, ja se onkin tärkein vientiviljamme. Kaura on ohittanut rukiin elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Pohjoiset olosuhteet suosivat kauraa, minkä vuoksi kotimainen kaura on ominaisuuksiltaan huippuluokkaa.

Kauran tuotteistamiseksi ja jalostamiseksi Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta, tuotekehitystä ja jalostusta. Tutut kauratuotteet kuten kaurahiutaleet, leseet, leivät ja keksit ovat saaneet rinnalleen uudenlaisia innovaatioita. Kaurasta valmistetut juomat, jogurtit, jäätelöt, ruokakermat, välipalatuotteet ja fermentoidut kauravalmisteet sekä erilaiset proteiinivalmisteet ovat viime vuosien tuotekehityksen tuloksia. Kauralle on avautumassa uusia väyliä myös kosmetiikkateollisuudessa, sillä se soveltuu raaka-aineeksi muun muassa hiustenpesuaineisiin ja kosteusvoiteisiin.

Lähteet