Pellolta kuluttajalle – vilja

Suomessa on viisi suurta teollista myllyä, jotka kattavat 95 prosenttia kotimaisesta viljantuotannosta. Ne toimittavat jauhoja ja muita tuotteita leipomoiden ja muun elintarviketeollisuuden käyttöön, kotimaan vähittäiskauppaan ja ammattikeittiöille. Niiden lisäksi alalla on joukko pieniä paikallisia toimijoita. Paikallismyllyjen tuotteet perustuvat usein alueen ruokaperinteisiin, joiden säilyttäjinä myllyt samalla toimivat. Paikallismyllyt myyvät tuotteitaan suoraan alueensa kuluttajille, sekä vähittäiskaupoille ja leipomoille. Jotkut paikalliset myllyt toimivat myös kansainvälisillä markkinoilla.

Leipomoita on maassamme noin 700, ja lähes jokaisella paikkakunnalla on vähintään yksi paikallisleipomo. Myös suurimpien elintarvikemyymälöiden yhteydessä olevat myymäläleipomot ovat yleistyneet viime vuosina. Leipomoala on kotimarkkina-ala, sillä leivät halutaan usein tuoreina pöytään. Vaikka tuoreiden leipomotuotteiden vienti ja tuonti on vähäistä, esimerkiksi taikinapakasteita ja paistovalmiita tuotteita sekä makeita leivonnaisia tuodaan Suomeen merkittäviä määriä.

Leipomotoimiala on hyvin työvoimavaltaista ja yrityksiä on paljon. Leipomotuotteiden valmistuksessa työskentelee noin 7500 henkeä, mikä on noin 24 prosenttia Suomen elintarviketeollisuuden työvoimasta. Myllyt työllistävät noin 400 ihmistä. Yksi kolmasosa maatiloista eli noin 16 400 tilaa kaikista kotimaisista maatiloista lasketaan viljaa viljeleviksi tiloiksi.

Suomi on lähes omavarainen viljan tuotannon suhteen. Pääsääntöisesti vehnä-, ohra- ja kaurasato riittävät kattamaan kotimaisen elintarviketeollisuuden, rehuteollisuuden ja kotieläintiloilla käytettävän rehutarpeen. Elintarvikkeiksi käytetään noin 30 prosenttia Suomessa tuotetusta viljasta, loput käytetään kotieläinten ruokintaan ja vientiin. Tuontivilja on viime vuosina muodostanut vain pienen osan tarvittavasta viljasta. Usein tuonnilla täydennetään erikoistarpeisiin käytettävää viljaa.

Laatu ja tuoteturvallisuus huomioidaan koko ketjussa

Viljan oikeaoppinen puinti, kuivaaminen ja säilytys ovat tärkeitä viljan laadun ja tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Suomessa kaikki vilja kuivataan puinnin jälkeen viljakuivurissa, koska lyhyt ja kostea syksy ei riitä kuivattamaan viljaa luontaisesti. Näin varmistetaan viljan laadun säilyminen varastossa moitteettomana pitkiäkin aikoja. Kun vilja on varastoitaessa riittävän kuivaa, siihen ei muodostu hometoksiineja.

Varastoiduista sadoista pidetään siilokohtaista kirjanpitoa. Viljasta voidaan ottaa edustava siilokohtainen tai myyntieräkohtainen näyte analyysiä varten. Viljanäytteistä analysoidaan sadon laatuominaisuuksiin ja käyttöturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten kosteus, hehtolitrapaino, valkuaispitoisuus, hometoksiinien esiintyminen ja sakoluku.

Maatiloilta vilja kuljetetaan myllyille ja muihin viljaa jalostaviin tuotantolaitoksiin tai viljavarastoihin viljankuljetukseen tarkoitetuilla kuorma-autoilla. Lisäksi käytetään maanviljelijöiden omaa traktorivetoista kalustoa. Kuljetuksissa edelliset lastit eivät saa muodostaa uhkaa sadon laadulle ja hygienialle, ja siksi kolme edellistä kuormaa ja niiden puhdistustapa on oltava tiedossa.

Viljojen tuoteturvallisuutta edistää kuljetettavan viljaerän mukana kulkeva viljapassi eli kuormakirja. Viljapassi sisältää tietoja viljaerästä ja sen tuotannosta, varastoinnista ja kuljetuksesta. Siten tiedot yksittäisistä viljaeristä välittyvät tuottajalta elintarviketeollisuuteen, mikä helpottaa viljaerien jäljitettävyyttä.

Lähteet