Marjat ja hedelmät suomalaisessa ruokakulttuurissa

Suomessa marjametsällä samoilun suosio on säilynyt, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, missä poimitut marjamäärät ovat laskeneet 1970-luvulta lähtien. Suomalaiset ovat siis marjastajakansaa, minkä todistaa jo vuosittain meillä järjestettävä marjastuksen maailmanmestaruuskisakin. Marjastus on yleensä suositumpaa maaseudun asukkaiden ja kesämökkiläisten keskuudessa kuin kaupunkilaisten. Marjastamaan lähdetään useimmiten Suomen pohjois- ja itäosissa, jossa poimitut marjamäärät ovat muuta maata suuremmat.

Virkistäytymis- ja kotitarvehyödyn lisäksi marjanpoiminnasta saadut ansiot voivat olla ahkerille poimijoille merkittävä tulonlähde. Marjastus myös muuttaa kuluttajien suhtautumista kotimaiseen ruokaan, minkä vuoksi edelleen esimerkiksi päiväkodit, koulut ja järjestöt opettavat lapsille marjastusta ja luonnon tuntemusta. Marjastusharrastuksen ylläpitämiseksi järjestetään myös monia kampanjoita ja kilpailuja.

Marjojen viljely kotipuutarhassa on Suomessa yleisesti suosittua. Viljellyistä marjoista karviainen oli viime vuosisadalla ja tämän vuosisadan alussa Suomen tärkein marjakasvi. Amerikasta levinnyt karviaishärmä kuitenkin romahdutti karviaisen laajemman viljelyn hetkeksi. Nykyisin puutarhoissa viljellään karviaishärmän kestäviä lajikkeita. Mansikka on myös hyvin suosittu marja sekä tuoreena että säilykkeenä. Puutarhamansikkaa on viljelty Suomessa kauan, mutta 1960-luvulla sen viljely laajeni ammattimaiseksi. Puutarhavadelmaa taas on kasvatettu jo 1800-luvulta lähtien.

Marjat ja hedelmät ovat terveellistä ravintoa. Vain kahdesta desilitrasta marjoja saa suuren osan päivän C-vitamiinin tarpeesta, kuituja, polyfenoleja ja kivennäisaineita. Marjat ja hedelmät ovat myös kevyttä välipalaa. Etenkin marjojen osuutta ruokavaliossa tulisi lisätä, sillä ne sisältävät paljon hyviä ravintoaineita ja vitamiineja. Luonnonmarjoja syödään Suomessa keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohden vuodessa.

Hedelmiä ja marjoja voidaan nykyisin käyttää monipuolisesti ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa, ja säilönnän avulla niistä saa nauttia ympäri vuoden. Karpaloista, lakoista ja puolukoista voi tehdä survosta, joka säilyy hyvin viileässä kannella peitettynä. Kovakuorisia marjoja on perinteisesti säilötty myös veteen. Nykyisin marjojen pakastaminen on helppoa, ja pakastetuissa tuotteissa vitamiinit ja muut ominaisuudet säilyvät hyvin. Marjoista ja hedelmistä tai niiden sekoituksista voidaan valmistaa mehuja, hilloja, soseita, hyytelöitä ja kotiviiniä. Kotimaiset hedelmät voi syödä hyvin kuorineen, sillä Suomessa kuorta ei käsitellä pintavahoilla tai säilöntäaineilla.

Lähteet