Tilalta kuluttajalle – maito

Erityisen tärkeä rooli tuoteturvallisuuden ylläpidossa on maitoauton kuljettajalla. Hän mittaa tilasäiliöstä maidon lämpötilan, tekee aistinvaraisen arvion ja ottaa tilan maidosta näytteen laboratoriossa analysoitavaksi. Tilalta noudettavan maidon tulee olla alle kuusiasteista, mutta useimmiten sen lämpötila jää alle neljän asteen, jolloin se säilyy maitoauton kyydissä tuoreena meijeriin saakka. Maitoautot ovat pitkälle automatisoituja ja hyvin eristettyjä maidon laadun varmistamiseksi. Kuljetuslogistiikka suunnitellaan myös mahdollisimman tarkasti, jotta aikaa ja polttoainetta ei kuluisi turhaan.

Maidosta tutkitaan mahdolliset antibioottijäämät sekä solu- ja bakteerimäärät, jotka ovat suomalaisessa maidossa EU-maiden alhaisimpia. Maidon solupitoisuus kuvastaa lehmän utareen terveydentilaa ja mahdollisia tulehdusmuutoksia. Pieni bakteerimäärä maitonäytteessä on merkki siitä, että lypsyssä ja muussa maidon käsittelyssä noudatetaan puhtautta, ja että maidon jäähdytys ja säilytys on tapahtunut asianmukaisesti.

Kotimaisissa meijereissä raakamaitoa käsitellään hyvin vähän: siihen ei lisätä lisäaineita, väriaineita eikä sitä laimenneta missään tuotantoketjun vaiheessa. Sen sijaan se pastöroidaan ja sen rasvapitoisuus vakioidaan. Pastörointi tarkoittaa, että maito kuumennetaan 72 asteeseen 15 sekunniksi, jolloin mahdolliset tauteja aiheuttavat mikrobit tuhoutuvat. UHT-käsittely eli iskukuumennus on pastörointia voimakkaampi lämpökäsittely, jossa maito kuumennetaan 135 asteeseen vähintään sekunniksi. Tällainen maito maistuu makeammalle kuin tavallinen maito ja säilyy kolme kuukautta huoneenlämmössä. Jotkut maitolaadut myös homogenoidaan eli maidon rasvapalloset pilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa eivätkä nouse pintaan. Homogenoidussa maidossa on kermaisempi suutuntuma kuin homogenoimattomassa.

Suomessa pakatun maidon ja täällä valmistettujen maitotuotteiden pakkauksista tulee käydä ilmi maidon alkuperämaa. Jos elintarvikkeen pakkauksessa on vapaaehtoinen Hyvää Suomesta -merkki, tietoa ainesosana käytetyn maidon alkuperämaasta ei tarvitse ilmoittaa osana lainsäädännöllisiä pakkausmerkintöjä, koska merkki takaa maidon olevan sataprosenttisesti suomalaista. Toisaalta, jos esimerkiksi kotimaassa valmistettu eines sisältää juustoa, ei lainsäädäntö velvoita ilmoittamaan juuston maitoraaka-aineen alkuperää. Kuitenkin mikäli einestuotteessa on Hyvää Suomesta -merkki, on maito 100 prosenttisesti suomalaista. Hyvää Suomesta -merkki on siis helpoin tapa varmistaa, että tuotteen maitoraaka-aine on täysin kotimaista.

Paikallinen maitoketju on monelle maakunnalle erittäin tärkeä työllistäjä. Ihmisiä työskentelee maitotiloilla ja maidon jalostuksessa, sekä mm. kaupan ja elintarviketeollisuuden tehtävissä.

Suomessa on reilu sata erikokoista maidonjalostukseen erikoistunutta yritystä, joissa työskentelee noin 5000 henkilöä. Suomalaisesta maidosta jalostetaan tuotteita omille markkinoille ja vientiin niin suurissa, kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä, kuin pienissä maatilojen yhteydessä toimivissa perheyrityksissä. Maitotaloustuotteiden valmistus on pitkälle automatisoitua, mutta siinä tarvitaan monenlaista asiantuntemusta ja osaamista.

Lähteet