Tekoja ympäristön hyväksi – maito

Kotimainen maidontuotanto on ympäristöystävällistä moniin muihin maihin verrattuna, sillä Suomessa lypsylehmien ruokinnassa käytetty nurmi sitoo hiiltä, eikä lehmille syötetä hiilinieluja tuhoavaa soijaa. Maitotilat auttavat myös ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta, sillä karjan laiduntaminen edistää monien kasvien, hyönteisten, perhosten ja lintujen lisääntymistä.

Useat suomalaiset meijerit pyrkivät myös hiilineutraaleiksi seuraavien noin kymmenen vuoden kuluessa. Se tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja ilmasta sidotaan hiilidioksidia vähintään yhtä paljon kuin sitä syntyy koko maidon tuotantoprosessin ajan aina tilalta kuluttajalle. Meijerit huomioivat ympäristökysymykset myös pakkauksissa. Pakkausteknologian kehittyminen on mahdollistanut ympäristöystävällisten ja kierrätettävien pakkausten kehittämisen: niitä voidaan valmistaa nykyään täysin kasviraaka-aineista kuten vaikkapa sokeriruo’osta ja puukuidusta. Myös nestepakkausten muovia voidaan valmistaa kasvipohjaisista raaka-aineista, esimerkiksi sokeriruokoteollisuuden sivuvirroista muodostuvasta kasvietanolista.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi lehmien ruokinnalla voidaan vaikuttaa lehmästä aiheutuviin metaanipäästöihin, mutta myös sen maitotuotokseen ja hyvinvointiin. Lehmä tuottaa metaania röyhtäilemällä keskimäärin noin 450 grammaa päivässä. Maitokiloa kohden metaania syntyy siis noin 20 grammaa, kun huomioidaan lehmän koko kasvukaari vasikasta aikuiseksi. Maidontuotannosta syntyvät metaanipäästöt ovat pienentyneet vuosien 1960–2020 välillä kokonaisuudessaan 57 prosenttia ja litrakohtaisesti 35 prosenttia. Päästöjen väheneminen johtuu lehmien määrän vähenemisestä sekä eläinten tuotantokyvyn, ruokinnan ja terveyden parantumisesta. Noin 50 prosenttia maidon hiilijalanjäljestä Suomessa koostuu sen metaanipäästöistä. Maitotuotteiden hiilijalanjäljestä yhteensä noin 85–95 prosenttia muodostuu alkutuotannosta.

Päästöjen laskeminen ja vertailu ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä huomioon on otettava koko tuotantoketjun toiminta sekä lehmän tuotostaso. Maidontuotannon ilmastovaikutuksia vertailtaessa ei voida tarkastella vain yhtä tuotantoketjun osaa, sillä kokonaiskuvan luominen vaatii monien keskenään vuorovaikutuksessa olevien asioiden ja niiden vaikutusten yhdistämistä. On myös hyvä ottaa huomioon, että lypsylehmien tuottama metaani eroaa fossiilisten polttoaineiden tuotannossa vapautuvasta metaanista siten, että se on niin sanottua kiertävää hiiltä, jonka muodostuminen alkaa ilmakehässä jo valmiiksi olevasta hiilidioksidista. Fossiilisten polttoaineiden tuotannossa syntyvät kaasut taas ovat olleet varastoituneina syvälle maankuoreen miljoonien vuosien ajan.

Metaanin muodostumista lehmän ruoansulatuksessa voi vähentää ruokinnan avulla. Esimerkiksi kasviöljyjen ja kauran käyttö ruokinnassa voi pienentää metaanin muodostumista noin viidellä prosentilla. Ympäristötyötä tehdään meijereissä esimerkiksi käyttämällä mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita, jolloin logistiikasta syntyvät päästöt pienenevät. Tuotantoprosesseja optimoidaan niin, että syntyy mahdollisimman vähän jätettä, ja syntyvä jäte kierrätetään, muutetaan polttoaineeksi, kompostoidaan tai hyödynnetään eläinten ruokinnassa. Lämmön tuotannossa on siirrytty kotimaisia kiinteitä polttoaineita käyttäviin kattilalaitoksiin, ja energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja kehitetään koko ajan.

Lähteet