Kiinnostus villiruokaa kohtaan on kuitenkin taas nousussa, ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ovat kiinnostuneet kaikenikäiset. Nykyään ymmärretään, ettei hyvinvointia saavuteta syömällä pillereitä purkista, vaan terveellisiä valintoja on tehtävä kokonaisvaltaisesti.

Erityistä suosiota ovat perinteisten villiyrttien lisäksi saavuttaneet puista saatavat raaka-aineet, kuten koivussa kasvava pakurikääpä. Etenkin sotien aikana sitä käytettiin kahvin korvikkeena, niin sanottuna ”tikkateenä”. Pakurista on runsaasti kansan perimätietoa, ja sitä on tutkittu paljon sen mahdollisten terveysvaikutusten vuoksi.
Havupuista taas saadaan raaka-ainetta esimerkiksi erilaisiin juomiin. Esimerkiksi havupuu-uutejuomaan käytetään mäntyä, kuusta ja katajaa, ja se valmistetaan vanhan perinnereseptin mukaan. Perinteisesti eri havupuita ollaan käytetty kansanlääkinnässä erilaisiin vaivoihin kuten kihtiin, keuhkovaivoihin ja erilaisiin vatsa- ja suolisto-oireisiin. Terveysjuomien lisäksi erityisesti kuusenkerkkää käytetään muun muassa erilaisten alkoholittomien juomien, kuten kuohujuomien, kotimaisena raaka-aineena.

Suomalaiset ovat myös innokkaita sienestäjiä. Sienten hyödyntäminen ravintona ja niiden tunnistaminen ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle perimätietona. Sen vuoksi monet suomalaiset saavat vielä nykyisinkin opastuksen sienten maailmaan perheeltä tai sukulaisilta. Sienestys on erityisesti keski-ikäisten ja sitä vanhempien harrastus, mutta myös nuorten sukupolvien kiinnostus sienestämiseen on kasvanut viime aikoina. Useimmiten suomalaiset sienestävät kesämökillään tai lähimetsissä. Sienestäminen on Suomessa helppoa, sillä jokamiehenoikeuksien perusteella myös toisen omistamasta metsästä saa kerätä sieniä, kunhan ei mene lähelle asutusta tai pihoja.

Lähteet

Siirry takaisin sivun alkuun