Eläinten hyvinvointi – liha

Maatiloilla käytetään teknologiaa ja tietotekniikkaa, joiden avulla esimerkiksi tuotantotilojen valaistusta, lämpötilaa, ilmanvaihtoa ja ruokintaa voidaan säätää. Automaatit ja anturit eivät kuitenkaan korvaa ammattitaitoisen ihmisen panosta eläinten hoidossa. Siksi tuottajat laativat yhdessä eläinlääkärin kanssa eläinten hyvinvointisuunnitelman. Siinä huolehditaan muun muassa siitä, että eläimillä on tarpeeksi tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä.

Esimerkiksi sikojen hyvinvoinnista kertovat terveet saparot. Monissa EU-maissa sikojen saparot typistetään, sillä stressaantuneina huonosti voivat eläimet alkavat purra toistensa häntiä, mikä puolestaan aiheuttaa terveysriskejä. Suomessa broilereiden ja kanojen nokkia ei myöskään typistetä, mitä joissakin maissa käytetään estämään huonoista kasvatusolosuhteista johtuvia ongelmia, kuten lajitoverien nokkimista. Hyvinvointisuunnitelman toteutumista valvotaan eläinlääkäreiden tekemillä säännöllisillä tarkastuskäynneillä.

Eläinten terveyttä edistävät myös puhtaat rehut. Eläinten terveys ETT ylläpitää niin sanottua positiivilistaa rehualan toimijoista, jotka myyvät testattuja ja eläintaudeista vapaita rehuja. Positiivilistan avulla tuottajat voivat olla varmoja, että eläimet saavat puhdasta rehua, joka ei levitä eläinsairauksia.

Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen jatkuu myös kuljetuksissa ja teurastamoissa. Suomessa eläinten kuljetus on lakisääteistä ja luvanvaraista toimintaa, ja eläinten kuljetukseen erikoistuneilla ammattilaisilla tulee olla alan koulutus ja pätevyystodistus. Eläinten kuljetuksessa käytetyt autot on suunniteltu tarkoituksenmukaisiksi, minkä ansiosta eläinkuljetukset voidaan hoitaa mahdollisimman turvallisesti helteillä ja pakkasilla.

Suomessa eläinkuljetukset teurastamoihin ovat lyhyitä moneen Euroopan maahan verrattuna. Keskimääräinen kuljetusmatka Suomessa on 200 kilometriä ja siipikarjalla sitäkin lyhyempi, 45 kilometriä. Suomessa eläimiä ei kierrätetä karjamarkkinoilla tai välittäjillä, vaan yleinen käytäntö on kuljettaa eläimet suoraan kasvatustilalta teurastamoon.

Eläimiä saa teurastaa vain Ruokaviraston hyväksymissä teurastamoissa. Teurastamoilla työskentelee myös Ruokaviraston tarkastuseläinlääkäreitä, jotka ovat paikalla tarkkailemassa eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen noudattamista. Eläinlääkäri tarkastaa sekä elävät eläimet ennen teurastusta että teurastetun lihan.

Lähteet