Liha

Suomalainen lihantuotantoketju on läpinäkyvä ja tehokas, ja liha voidaan jäljittää tuotantotilalle saakka. Lainsäädäntö, taitavat tuottajat ja valvonta takaavat, että tuotantoketju on turvallinen. Suomalaisten tuotantoeläinten terveys on huippuluokkaa, ja se taataan yhteisesti sovituilla toimintamalleilla. Suomalaisessa lihantuotannossa käytetään merkittävästi vähemmän antibiootteja ja muita lääkkeitä kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Märehtijät eli naudat ja lampaat käyttävät meillä ravinnokseen kuitupitoisia kasveja, jotka eivät sovellu muiden eläinten tai ihmisten ravinnoksi. Tärkeimpiä rehuksi käytettäviä kasveja ovat nurmet, viljat, rypsi, härkäpapu ja herne. Suomessa erityisesti nurmen ja viljan merkitys eläinten ruokinnassa on merkittävä. Nurmirehu kasvaa yleensä alueilla, joilla muu ruoantuotanto ei olisi kannattavaa tai edes mahdollista. Tällaisten maa-alojen jalostaminen ihmisravinnoksi on kannattavaa ja ylläpitää elintarviketuotannon omavaraisuutta.

Suomessa tuotantotilojen yhteydessä on yleensä peltoja, mikä mahdollistaa eläinten rehun tuotannon omalla tilalla. Siksi valtaosa eläinten rehusta on kotimaista alkuperää. Suomessa kotieläimet syövät soijaa huomattavasti vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Soijan käyttöä pyritään edelleen vähentämään korvaamalla yhä suurempi osa siitä kotimaisella rypsillä, rapsilla sekä herneellä ja härkäpavulla. Kotimaisten kasviproteiinien viljelyn lisäämiseksi tehdään monipuolista tutkimusta sekä kasvinjalostusta. Myös hyönteisten käyttöä tuontirehun korvaajana sikojen ja kanojen ruokinnassa tutkitaan ja kehitetään.

Suomessa naudanlihantuotanto kulkee käsi kädessä maidontuotannon kanssa. Kotimaisesta naudanlihasta 85–90 prosenttia on maitolehmiä tai maidontuotantoon soveltumattomia sonnivasikoita. Loppuosan naudanlihantuotannosta kattavat liharotuiset naudat. Yhdistetty maidon- ja lihantuotanto tuottaa noin kolmanneksen vähemmän päästöjä kuin pelkkä lihantuotanto. 

Liha-sivuilla käytetyt lähteet:

Elintarviketeollisuusliitto ry, Lihantuotannon hyvät toimintatavat, Siipikarja: http://www.etl.fi/media/aineistot/suositukset-ja-ohjeet/hyvat_tuotantotavat_siipikarja.pdf, Nauta: http://www.etl.fi/media/aineistot/suositukset-ja-ohjeet/hyvat_tuotantotavat_nauta.pdf, Sika:  http://www.etl.fi/media/aineistot/suositukset-ja-ohjeet/hyvat_tuotantotavat_sika.pdf
Eläinten terveys ETT ry: https://www.ett.fi/siipikarja/hyvinvointi/, https://www.ett.fi/nauta/, https://www.ett.fi/sika/
EU:n eläintautiraportti 2017: https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2018.5500
European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumption (ESVAC): https://www.ema.europa.eu/en/veterinary-regulatory/overview/antimicrobial-resistance/european-surveillance-veterinary-antimicrobial-consumption-esvac 
Lihatiedotus https://www.lihatiedotus.fi/, https://www.lihatiedotus.fi/tilalta-kauppaan.htm
Luke, Mikrobilääkeresistenssi ja -jäämät nautatiloilla: https://www.luke.fi/fi/projektit/nami-mikrobilaakeresistenssi-j, https://www.luke.fi/fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2021, https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2020-lopullinen-ja-ennakko-2021
Luonnonvarakeskus, Arktinen ruuantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519271/luke-luobio_47_2015.pdf?sequence=4
Ruokavirasto, Salmonellavalvontaohjelma: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/omavalvonnan-naytteenotto-ja-tutkimukset/kansalliset-zoonoosivalvontaohjelmat/salmonellavalvontaohjelma/ 
Suomen Siipikarjaliitto: https://siipi.net/, https://siipi.net/broilerit/
Suomen broile­ryh­dis­tys ry: http://www.suomibroileri.fi/
Sitra, Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle: https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Selvityksia99-2.pdf