Tekoja ympäristön hyväksi – kasvikset

Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2019 kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.
Kasvihuoneissa tuotettu vihannessato on vuoteen 2004 verrattuna noussut 60 kilosta 98 kiloon, mikä vaikuttaa myös tuotekohtaiseen hiilijalanjälkeen.

Kasvihuoneviljelyssä syntyvät muovit yleensä lajitellaan ja kierrätetään asiaankuuluvalla tavalla. Useimmat kauppapuutarhat ovat siirtyneet biohajoavien materiaalien käyttöön, mutta joissain tapauksissa perinteinen muovi on edelleen paras vaihtoehto. Hyvänä esimerkkinä on kurkun pakkaaminen: kurkun säilyvyys nousee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla, minkä vuoksi suurin osa pakatuista kurkuista säilyy ketjussa kulutukseen saakka. Jo noin 1–2 prosentin lisääntynyt kurkkuhävikki kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovipakkauksen valmistus. Kurkkujen muovikalvoa on myös ohennettu viime vuosina, ja nykyisin kalvoon käytetään 40 prosenttia vähemmän muovia kuin ennen.

Siirtymä uusiutuviin energiamuotoihin

Suurin osa suomalaisesta kasvisten tuotannosta on kausituotantoa, jolloin pääasiallisena energianlähteenä käytetään aurinkoa. Suomen noin 340 hehtaarin laajuiset kasvihuoneet keräävät aurinkoenergiaa noin 3,7 terawattituntia vuodessa. Se on kaksi kertaa enemmän kuin vuodessa tarvitaan kyseisen kasvihuoneen lämmittämiseksi. Valtaosa tästä energiasta päätyy kuitenkin takaisin ulkoilmaan. Jos kasvihuoneen keräämä energia osattaisiin varastoida talven ja kylmien öiden varalle taloudellisesti kannattavalla tavalla, olisi kasvihuone täysin omavarainen ja se voisi myös tuottaa energiaa muihinkin käyttötarkoituksiin.

Talvikaudella viljeltäessä kasvihuoneissa tarvitaan kuitenkin vielä ulkopuolista lämmitysenergiaa sekä sähköä valotukseen ja muuhun automatiikkaan. Yhä useampi talvikaudella viljelevä yritys on siirtynyt lämmityksessä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin vaihtamalla öljyn uusiutuviin energianlähteisiin, kuten kotimaiseen hakkeeseen. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvihuoneissa käytettävästä lämmitysenergiasta on kasvanut lähes 57 prosenttiin kymmenessä vuodessa. Muutosten myötä kasvihuonealan ilmastovaikutukset ovat vähentyneet jopa 60 prosentilla vuodesta 2004. Kasvihuonealan öljyn käyttö on laskenut samalla aikavälillä noin 87 prosenttia.
Merkittävä osa kasvihuoneiden käyttämästä sähköstä on jo nyt hiilineutraalia, ja osa siitä myös sertifioitua vihreää sähköä. Vihreän sähkön osuus erityisesti kasvihuoneiden valotuksessa tulee lisääntymään lähivuosina. Luken arvion mukaan sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät 89 prosentilla, mikäli kasvihuoneviljelyssä siirryttäisiin kokonaan uusiutuvaan sähköön. Lisäksi siirtyminen led-valojen käyttöön pienentää alan hiilijalanjälkeä jatkuvasti yhä enemmän. Ledejä käytetään jo kymmenillä kauppapuutarhoilla, mutta niiden vaikutus on vielä vähäinen.

Kotimaiset kasvihuoneyritykset ovat olleet jo vuosien ajan osa Suomen sähköverkon häiriöreserviä, jonka apua tarvitaan verkon häiriötilanteissa. Se tarkoittaa, että kasvihuoneista on saatavilla sähköverkkoon tukiresurssia, kun valaistuksen tehoa lasketaan hetkellisesti. Kasvihuoneet muodostavat jopa kaksi kolmasosaa häiriöreservistä.

Lähteet