Kasvihuoneviljelyn tekniikan kehittymisen ansiosta satomäärät pinta-alaa kohden ovat kasvaneet. Esimerkiksi kausiviljellyn kasvihuonekurkun neliösato oli 1980-luvulla keskimäärin 40 kiloa, kun taas vuonna 2021 parhaimmat sadot olivat jopa 200–250 kiloa neliöltä. Se on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Valotuksen uusien ratkaisujen, kuten LED-valaisimien yleistyessä, kasvatuspinta-alaa pystytään hyödyntämään entistäkin energiatehokkaammin. Myös kasvihuoneviljelyyn käytettävän energian varastointi sekä lämmön talteenotto kehittyvät.

Tällä hetkellä kasvihuoneyritykset tekevät siirtymää kohti dataohjautuvaa, automaattista viljelyä, minkä vuoksi erilaisten robottien rooli tuotantoketjussa kasvaa. Sen johdosta myös viljelijän ja työntekijöiden rooli muuttuu, ja työ on entistä teknisempää. Tuotantopanosten tehokas käyttö, kiertotalous sekä uusiutuva energia nousevat suureen rooliin. Tutkimus, tuotekehitys ja kokeilunhaluiset viljelijät puoleltaan vievät kehitystä eteenpäin.

Nykyisen tiedon ja näkymien perusteella kasvihuoneviljely on tärkeä ruoantuotannon muoto myös tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen myötä erityisesti ääriolosuhteilta suojatun viljelyn rooli kasvaa, ja kasvutunneleita ja kasvihuoneita käytetään entistä useammin. Myös kasvien jalostus ottaa tulevina vuosina harppauksen, mikäli geenieditointi hyväksytään EU:ssa.

Lähteet

Siirry takaisin sivun alkuun