Tekoja ympäristön hyväksi – kanamuna

Modernin teknologian, monipuolisten tilaratkaisujen, ruokinnan suunnittelun ja viljelytekniikan avulla on onnistuneesti yhdistetty eläinten hyvinvointi ja tuotannon ekologisuus.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2021 toteuttaman tutkimuksen mukaan kananmunan ympäristövaikutukset ovat alle puolet sianlihan ympäristövaikutuksista. Se tarkoittaa, että kananmunan ympäristövaikutus on yksi eläinperäisten tuotteiden pienimmistä. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki tuotantoketjun vaiheet, ja ympäristövaikutuksista tarkasteltiin hiilijalanjälkeä, rehevöittävää vaikutusta sekä vesiniukkuusvaikutusta. Vesiniukkuusvaikutus kuvaa kananmunantuotannon vedenkäytön vaikutusta suhteessa paikallisiin vesiresursseihin. Suomessa vesiniukkuusvaikutukset ovat melko vähäisiä, sillä makeaa vettä on meillä riittävästi.

Tutkimuksen mukaan kananmunan keskimääräinen ilmastovaikutus on 1,67 kgCO2-ekv/kg, josta rehun osuus on 55 prosenttia, tilojen energian ja muiden toimintojen 26 prosenttia, lannan käsittelyn 8 prosenttia ja nuorikkokasvatuksen 10 prosenttia. Virikehäkkikanalassa tuotettujen kananmunien ilmastovaikutus on matalin, 1,55 kg CO2-ekv/kg, kun taas lattiakanalassa tuotettujen 1,75 kg CO2-kv/kg ja luomukanaloissa tuotettujen 2,14 kg CO2-ekv. Rehunkulutus selittää suurelta osin erot tuotantosuunnissa, ja esimerkiksi tuontisoijan käyttö rehussa lisää ympäristökuormaa.

Siipikarjan lannasta ja muista sivuvirroista tuotetaan kierrätyslannoitteita erilaisten käsittelyjen avulla. Lannassa on niin paljon fosforia, että tehokkaasti hyödyntämällä ja lannan ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä pystyttäisiin korvaamaan kaikki tällä hetkellä maanviljelyssä käytettävä väkilannoitefosfori. Lannan käsittelyyn etsitään koko ajan uusia ratkaisuja, jotka tehostaisivat vesistöjen suojelua ja parantaisivat siipikarja-alan kokonaiskestävyyttä.

Lähteet