Nimisuojajärjestelmä

Nimisuojausta voi hakea maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, väkevien alkoholijuomien ja viinien nimityksille. Järjestelmän tavoitteena on suojata vakiintuneita nimiä, jottei niitä väärinkäytetä.

Kuluttajalle nimisuoja on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. Nimisuojan voi saada tuote, joka on tuotettu tietyllä alueella tai perinteisellä valmistusmenetelmällä. Yksittäinen tuottaja ei voi hakea nimisuojausta vaan sitä hakevat yhdessä useampi tuottaja tai heitä edustava järjestö.

EU:ssa tällä hetkellä suojattuja tuotteita on noin 3900. Suojausjärjestelmiä on kolme erilaista: suojattu alkuperänimitys (SAN), suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) ja aito perinteinen tuote (APT).

Nimisuojamerkit

Suojattu alkuperänimitys (SAN) voidaan antaa tietyllä maantieteellisellä alueella tuotetulle ja jalostetulle tuotteelle. Suomessa ensimmäisenä alkuperänimityksellä vuonna 1997 suojattiin Lapin puikula, joka saa erityisominaisuutensa kasvaessaan pitkän päivän oloissa. Lapin Puikula -perunan tulee olla tuotettu ja pakattu Lapissa. Muiden maiden esimerkkejä suojatun alkuperänimen saaneista ovat esimerkiksi italialaiset Parmigiano Reggiano -parmesaanijuusto ja kreikkalainen Fetajuusto.

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) saanut tuote liittyy perinteisesti tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, mutta osa sen tuotanto- tai jalostusprosessista voi tapahtua kyseisen alueen ulkopuolella. Tällaisen suojauksen on saanut Suomesta Kainuun rönttönen. Muiden maiden SMM-suojan saaneita tuotteita ovat esimerkiksi espanjalainen Navarran parsa, irlantilainen Connemara Hill -alueen lammas sekä saksalainen Lyypekin marsipaani.

Aidon perinteisen tuotteen (APT) merkinnän saanutta tuotetta voidaan valmistaa eri paikoissa EU:n alueella, mutta se on valmistettava perinteistä, rekisteröityä valmistusmenetelmää noudattaen. Suojaus voidaan myöntää tuotteelle, jolla on perinteinen koostumus tai tuotantotapa. Suomalaisista tuotteista valmistusmenetelmältään suojattuja ovat sahti, kalakukko ja karjalanpiirakka. Mikään ei siis estä italialaisia valmistamasta ja markkinoimasta karjalanpiirakoita, kunhan valmistustapa on perinteinen ja suojattu.

Suomalaiset nimisuojatut tuotteet

Lapin Poron liha (SAN), Lapin Poron kuivaliha (SAN) ja Lapin Poron kylmäsavuliha (SAN)

Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha ovat saaneet Suojattu alkuperänimitys -merkinnän. Jotta tuotetta voi kutsua näillä nimityksillä, tulee lihan olla peräisin Suomen poronhoitoalueella kasvaneesta vapaasti luonnonlaitumilla laiduntavasta porosta. Myös tuotetun lihan jalostuksen ja pakkaamisen tulee tapahtua kyseisellä alueella.

Lapin puikula (SAN)

Lapin puikula on perunan pohjoinen paikallislajike, jota on viljelty routivan maan ja paksun lumipeitteen alla vuosisatojen ajan. Kesäisin perunat kasvavat yöttömässä yössä. Lapin puikula soveltuu rakenteensa takia erityisen hyvin soseeksi ja uuniruokien raaka-aineeksi.

Kainuun rönttönen (SMM)

Kainuun rönttönen saa käyttää Suojattu maantieteellinen merkintä -merkkiä. Kainuun rönttönen siis liittyy perinteisesti tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, Kainuuseen, mutta osa sen tuotanto- tai jalostusprosessista voi kuitenkin tapahtua kyseisen alueen ulkopuolella. Kainuun rönttönen on ruiskuoreen leivottu ja sen täytteenä on keitettyä perunaa, ruisjauhoja ja puolukkaa.

Sahti (APT)

Aito perinteinen Sahti on tuoreoluena nautittava sameahko vahva perinneolut. Se valmistetaan perinteisistä raaka-aineista perinteisin menetelmin, jotka ovat säilyneet sukupolvelta toiselle.

Suomalainen Hedelmä-/Marjalikööri (SMM)

Suomalaisissa hedelmä- ja marjalikööreissä käytettävät hedelmät ja marjat on kerätty tai viljelty Suomessa. Suomalainen maaperä ja ilmasto antavat erityiset kasvuolosuhteet käytettäville raaka-aineille, jolloin niihin muodostuu voimakas väri ja vahva aromi. Tämä on myös aistittavissa hellävaroen valmistetuista tuotteista.

Suomalainen Vodka (SMM)

Kuten likööreissä, myös Suomalaisessa Vodkassa Suomalaiset pohjoiset olosuhteet ovat antaneet käytetyille raaka-aineille, ja siten myös juomalle, sen erityispiirteet. Erityistä on myös raaka-aineena käytettävä ohra, jota ei juurikaan käytetä muualla. Suomalaisen Vodkan aitous voidaan myös tunnistaa sen sisältämän veden perusteella, joka on niin puhdasta, ettei se vaadi kemiallista jatkokäsittelyä.

Kirkan viisas (SAN)

Kitkan viisas on useimpia muita makean veden muikkuja huomattavasti pienempi johtuen Koillismaan ylänköalueiden arktisten olosuhteiden ja vesistöjen vähäravinteisuudesta. Pienestä koosta johtuen sen ruoto säilyy pehmeänä.

Kalakukko (APT)

Kalakukko on leivänomainen paistos, joka voi olla muodoltaan pyöreä, soikio tai pitkulainen. Sen ruisleipäkuori on tiivis sekä paksuhko ja kätkee sisäänsä kala- ja sianlihatäytteen. Sen valmistuksessa yhdistyvät perinteisellä tavalla kalan ja lihan kypsentäminen.

Karjalanpiirakka (APT)

Karjalanpiirakan rapea ja mahdollisimman ohut kuori tehdään vedestä, suolata ja ruis- tai vehnäjauhoista. Kuoritaikinan kauliminen mahdollisimman ohuiksi pyöreiksi tai soikeiksi, tietyn suuruisiksi piirakkakuoriksi on perinteisen valmistusmenetelmän määrittäviä tekijöitä. Täytteenä piirakoissa on yleensä ohra- tai riisipuuroa, joka levitetään kuoritaikinan päälle 1-2 sentin etäisyydelle reunoista. Reunat käännetään rypyttäen täytteen päälle keskustan jääden avoimeksi.

Puruveden muikku (SMM)

Puruveden maantieteellisen alueen erityisyys on veden kirkkaus. Veden kirkkaudesta johtuu Puruveden muikkujen hopeinen värisävy. Kalastusalueena Puruvesi on ollut tunnettu jo 1300-luvulta lähtien. Alueen perinteinen nuottakalastus perustuu veden poikkeukselliseen läpinäkyvyyteen. Puruveden muikku on hyvin pehmeäruotoinen ja soveltuu siksi hyvin ruotimatta syötäväksi.

Aito saunapalvikinkku (SMM)

Aito saunapalvikinkku on lihasian kinkun kokonaisista lihaksista tai leikatuista kinkkupaloista valmistettu lihavalmiste, jonka lihapitoisuus on aina vähintään 90 %. Jotta nimitystä voisi käyttää, on valmistuksessa käytettävä erityisiä tuotantovaihteita, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella, Suomessa.

Suonenjoen mansikka (SMM)

Suonenjoen mansikalle myönnettiin nimisuoja vuonna 2023. Nimitystä voidaan käyttää puutarhamansikasta, jota viljellään Pohjois-Savossa, Suonenjoen ja sen lähikuntien alueella. Suonenjoen mansikka on maultaan makea ja aromikas. Se on kokonaan punainen, mehevä ja suutuntumaltaan pehmeän samettinen. Maantieteellinen merkintä perustuu seudun tuottaman mansikan maineeseen. Alueen mansikan viljelyperinteen ylettyvät yli sadan vuoden taakse.

Lähteet:

Elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä. (2024). Aitoja Makuja. Saatavilla: Elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä – (aitojamakuja.fi)

EU:n nimisuoja. (2024). Maa- ja metsätalousministeriö. Saatavilla: EU:n nimisuojajärjestelmä – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)

Nimisuojatut tuotteet. (2023). Ruokavirasto. Saatavilla: Nimisuojatut tuotteet – Ruokavirasto