Ideoita opetukseen – vilja

KAUPPARETKI

Menkää yhdessä kauppareissulle tutustumaan viljatuotteisiin. Vertailkaa erilaisia jauhoja, mistä viljasta ne on valmistettu, mitä eri karkeusasteita jauhoissa on, mihin ruuanlaittotarkoitukseen eri karkeusasteet jauhoissa on valmistettu? Mistä eri viljatuotteista valmistettuja pastoja löydät? Laskekaa kuinka monta erimuotoista pastaa löytyy kaupasta? Entä minkä värisiä pastoja? Kaupparetkelle löydät valmiin tehtävälomakkeen täältä sivun alareunasta.

VILJANTUNNISTUS

Tunnistakaa kaura, ohra, vehnä ja ruis julisteen kuvista ja miettikää, mitä tuotteita kustakin viljasta tehdään. Mistä viljasta makaroni on tehty? Entä ruisleipä tai mämmi? Voitte myös ostaa eri viljatuotteita ja yhdistää ne oikean viljan kuvaan.

SOKKOMAISTIAISET

Lapset saavat silmät sidottuina maistella erilaisia pehmeitä ja kovia leipiä, keitettyä makaronia, riisiä jne. Lapset kuvailevat makua ja suutuntumaa ja arvaavat, mitä söivät. Yksi teema voisi olla maistella neljää eri kotimaista viljaa puurona ja opetella tunnistamaan maut.

VILJAN IDÄTYS

Idättäkää viljaa syötäväksi (vehnänoras) tai erilaiseksi pääsiäisruohoksi. Viljan jyviä voi idättää myös sisällä. Niitä saa maanviljelijältä tai luontaistuotekaupasta. Jos idätys tapahtuu laakeassa lasiastiassa, näkee myös mitä mullan alla tapahtuu, kun oras alkaa kasvaa. Tee näin:

• Käytä mieluiten vehnänjyviä.
• Liota vehnänjyviä vedessä yli yön.
• Siirrä vuorokaudeksi itämään siivilään tai lasipurkkiin. Peitä siivilä muovilla ja lasipurkki kankaalla.
• Kylvä seuraavana päivänä multaan ja peitä ohuella multakerroksella.
• Kastele päivittäin ja pidä peitettynä. Tuuleta kylvöstä välillä, ettei se pääse homehtumaan.
• Vehnänorasta voi syödä, käyttää salaattiin tai puristaa orasmehuksi. Siitä saa myös erinomaisen tanakkaa pääsiäisruohoa.

Listatkaa luokan kanssa mitä viljoja hyödyntäviä ruokalajeja tarjoillaan koulun ruokalassa viikon aikana.

VILJAVAAKUNAT

Noin 50 suomalaisten vaakunan aiheena on usein vilja ja sen viljely. Onko teidän kotipaikkakuntanne vaakunassa aiheena vilja? Lapset voivat opetella piirtämään ja värittämään oman kotipaikkakuntansa vaakunan.

Pohtikaa, miksi vilja on kuvattu vaakunassanne? Onko vaakunassa muuta syötävää tai syömiseen liittyvää? Tutustu ja tulosta tietoa vaakunoista liitetiedostona löytyvästä listasta!

PASTABINGO

Pasta on yleisnimitys erilaisille ”makaroneille”. Se on ikivanhaa italialaista ruokaa. Pastalaatuja on satoja: pitkää pastaa (esim. spagetti), nauhapastaa (esim. tagliatelle ja fettuccine), putkipastaa eli makaronia (esim. penne eli sulkakynä, macceroni), kuviopastaa (farfalle eli perhonen, simpukka, fusilli eli kierre), keittopastaa (riisinjyvä, aakkoset, pippurinmarja), täytepastaa (esim. ravioli, canneloni, lasagne) ja väripastaa (esim. tomaatti, pinaatti). Valmiin lomakepohjan ja ohjeet löydät sivun alareunasta PDF-muodossa.

MIKÄ PUUTTUU? -MUISTILEIKKI

Levitetään pöydälle erilaista viljoihin ja leipomiseen liittyvää materiaalia, kuten erimuotoisia ja -värisiä makaroneja, riisiä, ohranjyviä, leipäpaloja, pieniä jauhokippoja, essu, taikinapyörä, munakello, puuhaarukka, piparkakkumuotti yms. Tutustumisen jälkeen oppilaat kääntyvät selin ja sulkevat silmänsä ja sillä aikaa opettaja poistaa yhden näytteen pöydältä. Voittaja on se oppilaista, joka ensimmäisenä muistaa, mikä puuttuu. Lisää vaikeutta saadaan, jos näytteiden järjestys pöydällä sotketaan samalla.

SAA KOSKEA!

Oppilaat saavat kosketella ja katsella mm. viljantähkiä, jyviä, jauhoja, hiutaleita, ryynejä, makaronia ja leipää. Esim. niin, että kutakin sorttia on omalla pöydällään useissa astioissa ja oppilaat saavat tehtäväksi tunnustella ja arvailla mitä näytteet ovat. Lopuksi keskustellaan yhdessä, mitä mikin oli ja oppilaat saavat ehdottaa, mihin järjestykseen näytteet kuuluvat ja miksi (tähkä > jyvä > jauho > makaroni tai hiutale). Opettaja tekee oppilaiden kanssa yhden mallirivin, jossa astiat on oikeassa järjestyksessä.

VERTAILUTEHTÄVÄ

Vertaile leipäpussien pakkausmerkintöjä. Missä on eniten suolaa, kuitua, mistä jauhoista ne on valmistettu jne. Lisää tietoa pakkausmerkinnöistä täällä.

TAIKATAIKINA

Suolataikinaa ei voi syödä, mutta se soveltuu hyvin askartelun raaka-aineeksi. Oppilaiden kanssa taikataikinasta voi koota vaikka oman lempiruokansa, toteuttaa lautasmallin pienoiskoossa tai havainnollistaa sesonkien vaihtelua tai eri maiden ruokakulttuureja taikinasta tehtävän ruokalautasen avulla.

Ohje 1

1 kkp suolaa
1 kkp jauhoja
6-8 rkl vettä

Ohje 2

3 dl jauhoja
1,5 dl suolaa
1,5 dl vettä
1 rkl ruokaöljyä

Muut tarvikkeet: Voipaperia työskentelyalustaksi, veitsi, puukko, pieni kaulin, liimaa, hammastikkuja, vesivärit, koristeluun sokeria, jauhoja jne.

Sekoita ainekset keskenään. Taikinan tulee olla niin paksua, että se irtoaa helposti kulhon reunoista ja sitä on helppo muovailla. Jos taikina on liian murenevaa, lisää vettä. Jos taikina tuntuu liian tahmealta, lisää jauhoja. Ennen muotoilua kädet kannattaa rasvata öljyllä. Muotoillut taikinatyöt paistetaan 150 asteessa vähintään tunti työn koosta riippuen tai 120 asteessa pidempi aika. Kovin korkeat luomukset pysyvät kasassa huonosti ilman tukirankaa ja paksujen taikinatöiden kuivatus vie pitkään.

Värillinen ja värjätty taikina: Värjää käytettävä vesi sormi-, peite- tai vesiväreillä ennen taikinan tekoa.

Taikinasta voi tehdä vaikkapa pullapitkoja leikkeihin, ruokia nukkekotiin, piparkakkuja kuusen koristeeksi tai mielikuvitushahmoja. Maalaa muotoillut taikinatyöt vesiväreillä ja lakkaa ne paistamisen jälkeen askartelulakalla. Näin saat kestäviä kuvioita. Ruoka-aineita voi käyttää taikinatöiden koristeluun. Esimerkiksi pullapitko koristuu sokerilla, patonki jauhoilla ja uudet perunat kahvinporoilla.

MUITA IDEOITA

Pelatkaa luokan kanssa visaa viljan reitistä Kahootissa. Tarvitsette visailua varten tietokoneen, valkokankaan ja mobiililaitteita nettiyhteydellä.

KESKUSTELUNAIHEITA TUNNEILLE

YLEISIÄ

• Mitä kaikkea viljoista valmistetaan?
• Mistä leivästä pidät eniten? Mitä laittaisit herkkuvoileipäsi päälle?
• Montako viipaletta leipää syöt päivittäin?
• Mistä puurosta pidät eniten?
• Mitä olet leiponut itse?

1.-2. LK

• Leivät, puurot ja pastat tehdään viljan jyvästä. Missä kohtaa viljaa ovat sen jyvät? 
• Mitä perinteisiä suomalaisia viljalajeja tunnistat julisteesta? Entä mitä viljasta valmistettuja ruokia?
• Mistä viljasta tumma leipä yleensä tehdään? Entä vaalea? 

3.-4. LK

• Missä leipää säilytetään kotona?
• Mitä muroja tai mysliä syöt? Mitä muita aineita niissä on viljatuotteiden lisäksi? Miksi niitä tulisi syödä harvemmin?
• Mistä pasta tehdään? Entä mannasuurimot ja couscous?
• Mitä eroa on täällä paistetulla ja täällä leivotulla leivonnaisella?

5-6. LK

• Miksi pelto kynnetään ennen kuin siihen istutetaan siemeniä? Oletko ollut itse mukana kyntämässä tai kylvämässä?
• Minkä takia vilja muuttuu loppukesällä keltaiseksi?
• Miten suurimo, ryyni, hiutale ja lese eroavat toisistaan?
• Miten durumvehnä eroaa tavallisesta vehnästä?
• Mitkä viljat sisältävät gluteenia?
• Mitä erilaisia vehnäjauhoja (karkeusasteet) löydät kaupasta?
• Minkä pituinen on viljelykausi Suomessa? Entä Keski- tai Etelä-Euroopassa?