Hyvä tietää maidosta

Kalsiumin tarve täyttyy juomalla 5-6 dl maitoa ja syömällä 2-3 viipaletta juustoa päivittäin. Kasviperäiset tuotteet ovat hyviä vaihtoehtoja maitotuotteille. Näitä ovat esimerkiksi soija-, kaura-, manteli- ja riisimaidot, joita on täydennetty kalsiumilla ja D-vitamiinilla.

Maito sisältää useita vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita.

Maitoon lisätään D-vitamiinia, jotta mahdollisimman moni suomalainen saisi ravinnostaan riittävästi D-vitamiinia. Maitotuotteet ovatkin tärkeä D-vitamiinin saantilähde. Luomumaitoon ei lisätä D-vitamiinia, eikä sitä myöskään homogenoida.

Rasvaiset maitotuotteet sisältävät paljon tyydyttynyttä rasvaa, joten kannattaa suosia arkikäytössä rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita. Maidosta, piimästä, jogurtista ja viilistä tulisi valita enintään 1 % rasvaa sisältäviä vaihtoehtoja ja juustoista vähän suolaa ja enintään 17 % rasvaa sisältäviä juustoja. Maitotuotteet ovat hyviä proteiinin lähteitä.

Maito vai maitojuoma

Maitojuoma tarkoittaa maitoa, josta on poistettu tai vakioitu jokin sille ominainen osa, kuten vaikka poistettu laktoosi tai vakioitu proteiinin määrä. Vain maidon rasvan vakiointi on sallittua, jotta maitoa edelleen saa kutsua maidoksi (esim. rasvaton, kevyt ja täysmaito). Lisääminen on kuitenkin sallittua (esim. maidot, joihin on lisätty proteiinia tai vitamiineja) ja samoin laktoosin pilkkominen on sallittua (vähälaktoosiset maidot).

Robotti lypsää yhä useamman lehmän

Maito muodostuu utareissa, jotka ovat lehmän mahan alla. Utareissa on neljä vedintä, joista maitoa tulee, kun niitä puristellaan hellävaroin niin kuin vasikka tekee imiessään.

Lehmät lypsetään vähintään kahdesti päivässä: yleensä heti ensimmäiseksi aamulla ja toisen kerran iltapäivällä. Ennen lypsettiin käsin. Nykyään käytetään lypsykonetta, jossa pehmeät kumisuuttimet puristelevat vetimiä ja maito kulkee koneen letkun ja putkiston kautta navetan maitohuoneen säiliöön. Maitoa maistetaan ensimmäisen kerran jo tilalla sen laadun tarkistamiseksi. Lehmät voidaan lypsää myös erillisellä lypsyasemalla. Navetoissa ovat yleistyneet lypsyrobotit, jolloin lehmä voi päättää itse, milloin se haluaa lypsylle ja montako kertaa päivässä. Säiliössä maito jäähdytetään. Jäähdytys on tärkeää, jotta maito säilyisi hyvänä ja tuoreena.

Eniten maitoa heruu juuri vasikoimisen jälkeen lehmän ollessa hiukan yli kaksivuotias, mutta jos lehmä saa hyvää rehua, se jatkaa maidontuotantoaan vuoden päivät. Sitten maidontuotanto vähenee ja loppuu pikkuhiljaa. Maidontuotanto alkaa taas, kun uusi vasikka on syntynyt. Lehmän tiineys kestää 9 kuukautta.

Suomessa on lähinnä kolme lypsykarjarotua. Yleisin lypsykarjarotu on ayshire ja toiseksi yleisin holstein. Myös suomenkarjaa käytetään maidontuotantoon, mutta vähemmän. Lehmät elävät navetoissa, joita on kahdenlaisia. Parsinavetassa lehmät ovat kiinni parressa, mutta pääsevät kesällä laitumelle ulkoilemaan. Sen sijaan pihatoissa lehmät ovat vapaana, mutta niitä ei tarvitse päästää ulos kesälläkään.

Navetasta meijeriin

Joka toinen päivä meijerin suuri tankkiauto kiertää tilalta tilalle ja kokoaa maidot säiliöistä.

Kun maitoauto tuo maidon meijeriin, siitä otetaan näyte meijerin laboratorioon.

Meijerissä laboratoriossa tutkitaan, että maito on varmasti puhdasta ja kunnollista. Myös sen rasvapitoisuus mitataan.

Meijerissä maidosta tehdään erilaisia maitovalmisteita: tölkkimaitoja, piimää, viiliä, jogurttia, kermaa, voita, juustoa, jäätelöä, maitojauhetta.

PASTÖROINTI

Pastörointi on lämpökäsittely, joka tuhoaa tautia aiheuttavia mikrobeja esimerkiksi maidosta. Pastörointi ei tuhoa kaikkia mikrobeja. Pastöroinnissa maito kuumennetaan vähintään +72 °C:een 15 sekunnin ajaksi.

HOMOGENOINTI

Homogenointi tarkoittaa sitä, että maidon rakenteesta tehdään tasainen niin, ettei rasva nouse maidon pinnalle. Homogenoinnissa maidon rasvapalloset pilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa.

ISKUKUUMENTAMINEN

Maidon kuumentaminen hetkellisesti 135 asteeseen. Iskukuumentamisella saadaan huoneenlämmössä säilyvää UHT-maitoa.

SEPAROINTI

Separoinnissa maidon eri osat erotetaan toisistaan mekaanisesti. Esimerkiksi maidon rasvaosa voidaan erottaa maidosta  pyörittämällä maitoa säiliössä hurjaa vauhtia, jolloin painavampi rasvaton maito sinkoutuu ulos säiliön rei’istä toiseen ja kevyempi kerma jää jäljelle.

VAKIOINTI

Maidon vakiointi tarkoittaa jonkin sen komponentin säätämistä tietylle tasolle separoinnin avulla. Esimerkiksi maidon rasvapitoisuus voidaan vakioida laittamalla osa separoidusta rasvasta takaisin maitoon. Näin saadaan maitoa, jossa on juuri haluttu määrä rasvaa.