Ruokahävikki ja kiertotalous -koulutus

Koulutusosiossa käsitellään ruokahävikkiä ja kiertotaloutta osana vastuullista ruokaketjua.

Saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:  

• Miksi hävikki on ongelmallista?
• Millaisia toimia hävikin vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi tehdään ja millaisia haasteita niihin liittyy? 
• Mitä jokaisessa koulussa tai kodissa voidaan tehdä kiertotalouden edistämiseksi ja hävikin vähentämiseksi eteen?  
• Kuinka hävikkiä ja erilaisia sivuvirtoja voidaan hyödyntää kiertotaloudessa?

Tiedollisen osaamisen lisäksi koulutus tarjoaa kasvattajille mm. ideoita, näkökulmia ja vinkkejä oppimateriaaleista, joita on tarjolla ruokahävikki- ja kiertotalousteeman.

Luennot

Ensimmäisellä luennolla Hävikkifoorumin hankekoordinaattori Jenni Vainioranta pureutuu kuluttajien ruokahävikkiin Suomessa. Luennolla selviää, miksi hävikki on ongelmallista, ja miksi ja miten se pitää taklata. Lisäksi kuulemme mm. ruokakasvattajan näkökulmia hävikkiviestintään ja vinkkejä oppimateriaaleista, joita on tarjolla ruokahävikkiteeman opettamiseen.

Toisella luennolla Helsingin yliopistossa agroekologiasta väitellyt tutkija Kari Koppelmäki kertoo kiertotaloudesta ruoantuotannon näkökulmasta. Luennolla selviää millaisia ongelmia kiertotalouden ja paikallisten ruokajärjestelmien avulla voitaisiin ratkaista. Lisäksi pohditaan kuinka läheltä ruokamme oikeastaan tulee ja millaisia riippuvuuksia ruokajärjestelmässämme on?

Materiaalia ruokakasvatukseen

Kiertotalouden mukainen ruoantuotanto. Esimerkkinä Knehtilän tila ja Palopuron symbioosi.

Videolla tutustutaan kiertotalouden hyödyntämiseen ruoantuotannossa. Esimerkkinä tutututaan Knehtilän luomutilan ympärillä rakentuneeseen Palopuron agroekologiseen symbioosiin, jossa on tavoitteena tavoitteena on energia- ja ravinneomavarainen ruoantuotanto.

Tehtävä: Ideoidaan ruokahävikin vähentämistä 8×8 -menetelmän avulla

Tehtävässä käytetään 8×8 -menetelmää luovan ongelmanratkaisun työtapana. Tehtävän voi tehdä pienryhmissä ja sen voi toteuttaa perinteisesti paperilla ja post it -lapuilla tai käyttää sähköisiä ryhmätyökaluja kuten Flingaa tai Jamboardia.

Vältä ruokahävikkiä (Ruokatieto)
Vinkkejä ruokahävikin ehkäisyyn ja ylijääneen ruoan tuunaukseen.

Ruokatutkan Ruokahävikki-oppimisympäristö (Ruukku)
Oppimisympäristössä käydään läpi tiiviisti ruokahävikki, sen taloudellinen merkitys ja ilmastonäkökulma. Lisäksi oppimisympäristössä pohditaan, mitä ruokahävikin vähentämiseksi voisi itse tehdä.

Maistuva koulu (Ruukku)
Monissa kouluissa seurataan kouluruokailussa syntyvää lautashävikkiä kestävän kehityksen hengessä. Oppilaiden kanssa kannattaa harjoitella myös sopivankokoisen annoksen ottamista ja oman näläntunteen huomioimista. Kun osaa ottaa ruokaa sopivasti, lautashävikki pienenee.

Digioppitunti ruokahävikistä (Paulig)
Materiaalipaketin siitä, miten jokainen voi konkreettisesti vähentää omaa hävikkiään ja käyttää ruokahävikkilaskuria siinä apuna. 

RuokaTutkaTuben Hävikkivälkky (Ruukku)
Miten omilla pienillä teoilla voisi vähentää hävikkiä – eli olla laittamatta ruokaa roskiin? Dabi ja hävikkivälkky Pinkku Pinsku pohtivat yhdessä, katso videolta!

Kiertotaloustesti – Miten sinä pelastaisit maapallon (YLE)
Meillä on paljon mahdollisuuksia valita ympäristön kannalta fiksusti arjessa, koulussa ja töissä. Testaa, millainen on sinun tyylisi kuluttaa luonnonvaroja kestävästi ja kiertotalouden mukaisesti.

Ruokavisan nettipelit (Ruokatieto Yhdistys ry)
Yläkoululaisille suunnattuja pelejä liittyen ruokaketjun vastuullisuuteen. Hävikki ja kiertotalous liittyvät useampaankin visaan.

Taustatietoa opettajalle

Ruokahävikki (Kuluttajaliitto)
Kuluttajaliiton materiaalipaketti hävikistä. Taustatietoa ja opetukseen soveltuvaa materiaalia.

Hävikkifoorumi (Kuluttajaliitto)
Kuluttajaliiton koordinoima kansallinen Hävikkifoorumi (2020–2023) pyrkii olemaan Suomen suurin ruokahävikkihanke kokoamalla kaikki kiinnostuneet ruoka-alan toimijat, yritykset, järjestöt, paikalliset ruohonjuuritason toimijat sekä muut tahot tekemään vaikuttavaa yhteistyötä ja viestintää kotitalouksien ruokahävikin puolittamiseksi.

Tietoa ruokahävikistä (Hävikkiviikko)
Tämän vuoden Hävikkiviikon materiaali.

Palopuron agroekologinen symbioosi (Helsingin yliopisto)
Hyvinkään Palopurolla usean maatilan ja muun toimijan yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on energia- ja ravinneomavarainen tuotanto. Yhteistyötä on luotu maatilan, kanalan, lähileipomon ja biokaasulaitoksen välille.

Elintarvikejäte- ja ruokahävikkiseuranta -hanke (LUKE)
Elintarvikejäte- ja ruokahävikkiseuranta -hankkeessa kehitetään kansallista elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmää koko elintarvikeketjun osalta.  

Kiertotalouden mukainen ruokajärjestelmä (Ruralia-instituutti)
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin blogissa pohditaan kuinka suomalaisesta ruokajärjestelmästä voitaisiin tehdä kestävämpi.

Kaupungit ja ruoan kiertotalous (Sitra)
Ellen MacArthur Foundationin selvityksessä tuodaan esiin kiertotalouden mukaisen ruoan hyödyt ja kuvataan tulevaisuuden visio, jossa ruokajärjestelmän eri osat tukevat kiertotaloutta.

Kiertotalous on Suomelle mahdollisuus (Maa- ja metsätalousministeriö)
Suomi julkaisi maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. Kiertotalouden tiekartta on Sitran, ministeriöiden ja laajasti eri toimijoiden yhteistyönä valmistunut suunnitelma, jolla kiertotalouden mahdollisuuksia pyritään toteuttamaan.

Hävikki-innovaatioilla kohti kestävää tulevaisuutta (Versus-verkkojulkaisu)
Monet yritykset ovat alkaneet tukea asiakkaiden kestäviä kulutusvalintoja, ja jotkut yritykset ovat jalostaneet ruokahävikin vähentämisen toimivaksi liikeideaksi. Ruokahävikin vähentämistä varten on luotu monia erilaisia mobiilisovelluksia ja palveluja.

Luontokato voidaan pysäyttää kiertotalousratkaisuilla – ruoka ja maatalous avainasemassa (Sitra)
Sitran selvityksen mukaan luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä. Siihen riittäisi kiertotalouteen siirtyminen neljällä sektorilla. Selvityksen mukaan ruoka- ja maataloussektorilla on suurimmat mahdollisuudet ratkaista luontokatoa kiertotalouden keinoin. 

Tietohaarukka – tilastotietoa elintarvikealasta (Ruokatieto Yhdistys ry, saatavissa myös ruotsiksi ja englanniksi)
Julkaisu on monipuolinen tilastopaketti koko ruokaketjusta, niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, kaupasta kuin ruuan kulutuksestakin. Uusi Tietohaarukka julkaistaan syksyisin.

Pohdintatehtäviä (käytettävissä soveltuvin osin myös opetuksessa)

Tehtävä 1:

Perehdy tämän koulutusosion luentoihin.

Ruoantuotantoon tarvitaan tuotantopanoksia (esim. lannoitteet, polttoaineet, energia), joita saadaan Suomesta tai tuodaan Suomeen eri puolilta maailmaa. Ruokaketjun toiminnassa myös syntyy tuotantopanoksia, kuten ravinteita ja eri tavoin hyödynnettäviä sivuvirtoja.

Pohdi haluamallasi tavalla (sanallisesti, käsitekartalla, tms.) millaisia kytköksiä ja sivuvirtoja sekä mahdollisuuksia kiertotalouteen löytyy esim. leivän valmistuksessa tai lihan tuotannossa. Millaisia tuotantopanoksia ja sivuvirtoja liikkuu ruokaketjun eri vaiheissa niin maatilan, elintarviketeollisuuden, kaupan kuin kuluttajankin näkökulmasta? Miten tuotteen
valmistuksessa, jalostuksessa ja myynnissä yli jäävää raaka-ainetta tai materiaaleja voitaisiin jatkojalostaa tai käyttää muuten hyödyksi?

Tehtävä 2:

Lue Kristiina Janhosen artikkeli Ruokataju − Mitä se on ja miksi sitä tarvitaan? | Tieteessä tapahtuu

Pohdi kuinka ruokatajun käsitettä ja siihen liittyvää näkemystä siitä, että tieto syntyy toiminnassa ja toiminnan kautta, voisi soveltaa ruokahävikistä ja kiertotaloudesta opettamiseen. Millaisia menetelmin tai oppimisprosessein hävikkiin liittyvää ruokatajua voidaan vahvistaa ja kuinka tiedon ja toiminnan välistä kuilua voidaan kaventaa?