Juhli kanssamme Suomalaisen ruoan päivää!

Tule mukaan viettämään Suomalaisen ruoan päivää itse, edustitpa mitä tahansa ruokaketjun osaa. Vaikka Suomalaisen ruoan päivä on joka päivä, erityisesti sitä vietetään jälleen perjantaina 4.9.2020. Päivän resepti on helppo ja mutkaton sekä sopii jokaiselle: poimitaan kaupan hyllyiltä ruokaa ja juomaa, joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki. ”Tavoitteena on nostaa suomalaista ruokaa ja sen tekijöitä sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta ruoan suomalaisesta alkuperästä”, kertoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Turvallisuus ja laatu maailman huippua

Suomalainen ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta. Suomalaiseen ruokaan liittyy tuttuutta ja turvallisuutta, puhtautta ja terveellisyyttä, vastuullisuutta ja luontoa, perinteitä ja ajassa elämistä. Ruokamme perustuu pohjoisen luonnolle, lähtökohtana ovat puhdas maaperä, ilma ja vedet. Ruoan tekijöitä ja ruokailijoita yhdistävät yhteinen arvomaailma ja kulttuuri sekä osaaminen. ”Maamme ruoan turvallisuus ja laatu ovat maailman huippua ja tuotantoketjut jäljitettäviä. Tarjonta onmonipuolista, maittavaa ja terveellistä. Suomalainen ruokavalinta on vastuullinen teko, katsoopa sitä ruoan
laadun, työllisyyden, eettisyyden tai ruokakulttuurin näkökulmasta”, Anni-Mari Syväniemi sanoo.

Ruokatieto tarjoaa Hyvää Suomesta

Suomalaisen ruoan päivä on Ruokatieto Yhdistys ry:n lanseeraama. Ruokatiedon tehtävänä on tukea suomalaisen ruokaketjun menestystä tekemällä tunnetuksi osaamista ja työtä pellolta pöytään. Ytimessä on suomalaisen ruoan alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Ruokatieto kokoaa Suomalaisen ruoan tekijät yhteiseen pöytään. Ruokatiedon 340 jäsentä edustavat koko ruokaketjua pellolta pöytään. Edustettuna ovat niin tuottajat ja valmistajat pk-yrityksistä teollisuuteen kuin tukku- ja vähittäiskauppakin. Ruokatieto tarjoaa alan käyttöön sinivalkoisen Hyvää Suomesta -alkuperämerkin. Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisen ruokaketjun yhteistyön tunnus. Merkki kertoo, että elintarvikkeen raaka-aineet ja työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään.  Hyvää Suomesta on yksi arvostetuimmista suomalaisista brändeistä. Merkin kriteerit ovat erittäin tiukat, merkkiä käyttäviä yrityksiä valvotaan tarkastuksin ja jatkuvalla tuoteseurannalla. Merkkiä käyttävät niin isot kuin pienet yritykset. Kaupoissa on tarjolla yli 12 000 erilaista Hyvää Suomesta – merkittyä tuotetta. Tuoteperhe kasvaa ja elää ajassa, uusia tuotteita syntyy koko ajan.

Ruokaketju työllistää ja toimii poikkeusoloissakin

Paikallinen toimiva ruokajärjestelmä on tärkeä kaikille kansakunnille. Tietty omavaraisuuden taso on välttämätön ja huoltovarmuuden on toimittava kriisiaikoinakin. Koronakevään 2020 aikana ei Suomessa syntynyt suuria ongelmia elintarvikkeiden saatavuudessa. Huoltovarmuus kertoo, miten valtio kykenee varmistamaan yhteiskunnan välttämättömät toiminnot kuten ruokahuollon. Suomalaisen ruoan suosiminen varmistaa huoltovarmuutta: pellot pysyvät viljeltyinä ja elintarviketeollisuuden rattaat pyörimässä. Hyvää Suomesta  merkitty elintarvike on aina valmistettu ja pakattu Suomessa suomalaisista raaka-aineista. Suomi on omavarainen maidon, munien, lihan ja viljan suhteen, eli niitä tuotetaan suurin piirtein kulutusta vastaavasti. Ruoan raaka-aineita on Suomessa varastossa noin puolen vuoden tarpeisiin. Varastot kiertävät osana normaalitaloutta. Maatalouden osuus kriisitilanteissa on keskeinen, ja osa Suomen maanviljelijöistä on saanut koulutuksen ruokahuollon turvaamiseen poikkeusoloissa. Ruoan alkuperä kiinnostaa kuluttajia myös ruokapalveluissa Ravintoloiden ja ruokakauppojen valittavana on suomalaisia ruokia moneen makuun. Hyvää Suomesta – merkittyjä tuotteita, jotka on erityisesti ammattikeittiöihin suunnattu, on noin 3000 kpl. Hyvää Suomesta on enemmän kuin merkki pakkauksessa: se on tae järjestelmästä, jossa varmistetaan kriteerien täyttyminen eli se, että voit nauttia maamme puhtaista raaka-aineista ja ainutlaatuisesta osaamista jokaisella puraisulla. Jos aterian ainesosana käytetyn lihan pakkauksessa on suomalaisesta alkuperästä kertova vapaaehtoinen Hyvää Suomesta -merkki, voi lihan alkuperän tarjoilupaikassa kertoa Hyvää Suomesta -merkillä. Lue lisää:https://www.hyvaasuomesta.fi/yrityksille/tietoa-ammattikeittioille sekä laajemminkin taustaa Hyvää Suomesta -merkistä ammattikeittiöissä: https://www.esitteemme.fi/hyvaa_suomesta/WebView/

Ruoka pyörittää kansantaloutta

Maatalous, elintarviketeollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät ja tuovat verotuloja. Ruokarahat pyörittävät kotimaan taloutta, kun valitsee suomalaisia elintarvikkeita. Ruoka on kansantaloudellisesti merkittävä Suomessa. Ruoka-alalla toimii 13 % työllisistä, siellä syntyy 9 % arvonlisästä, 10 % veroista ja 5 % investoinneista. Maatalous- ja elintarvikeala työllistää Suomessa lähes 340 000 ihmistä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä runsaat 15 miljardia euroa vuosittain. Veroja ja veroluonteisia maksuja alalta kertyy yhdeksän miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2018 Suomesta vietiin elintarvikkeita 1,2 miljardin euron arvosta tuonnin ollessa 5,2 miljardia. Alijäämä on perinteisesti johtunut siitä, että meille tuodaan ulkoa paljon hedelmiä, vihanneksia, raakakahvia, alkoholia ja tupakkaa. Viime vuosina Suomen elintarviketuotanto on kuitenkin joutunut kilpailemaan tuontituotteiden kanssa myös niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista tuotantoa, kuten meijeri-, liha- ja kalatuotteissa.

Suomalaisen ruoan päivää vietetään somessa

Sivustolta www.suomalaisenruoanpaiva.fi löytyy lisää tietoa yhteisestä juhlapäivästä. Seuraa päivää somessa: #suomalaisenruoanpäivä #hyvääsuomesta
Suomalaisen ruoan päivän näkyvyyttä tukevat Apetit, Atria, Elovena, HKScan, K-ryhmä, Lidl, S-ryhmä ja Valio
sekä tuottajajärjestöt MTK ja SLC.

Lisätietoja:

Minna Asunmaa, Hyvää Suomesta markkinointipäällikkö, gsm. 040 4105270, minna.asunmaa@ruokatieto.fi
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, gsm. 0505118909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi