Maitoketjun osaaminen

Maitotilalliselta vaaditaan paljon osaamista, jotta maito sadaan puhtaana ja turvallisena lypsylaitteiston kautta tilasäiliöön. Keskeistä tuoteturvallisuuden ylläpidossa on maidonkäsittelyvälineiden kuten tilasäiliöiden ja lypsykoneiden pesu ja desinfiointi. Maitotilallisen tehtäviin kuuluu myös näytteiden ottaminen solu- ja bakteerimäärien tutkimista varten. Määrät ovat suomalaisessa maidossa EU-maiden alhaisimpia. Solu- ja bakteerinäytteiden lisäksi maito testataan antibioottijäämien varalta.

Suomessa lypsykarjan terveystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja siksi lypsylehmien antibioottilääkintä on vähäistä. Antibiootteja ei syötetä lehmille tarpeettomasti ennaltaehkäisevästi, vaan ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä sairaan lehmän hoitamiseen. Lääkehoidon jälkeen on käytetyn antibiootin mukaan vaihteleva varoaika, jonka kuluessa lääke poistuu lehmän elimistöstä. Hoidettavan lehmän maitoa ei käytetä elintarvikkeisiin hoidon ja varoajan aikana.

Maidon puhtaus varmistetaan muun testauksen lisäksi kattavalla antibioottijäämien testauksella, joka tapahtuu sekä tilalla että meijerissä. Ensimmäinen antibioottitesti tehdään maitotilalla lehmäkohtaisen varoajan jälkeen. Meijerillä maito testataan uudelleen jokaisesta erästä ennen tiloilta kuljetetun maidon purkua, ja lopuksi ennen maidon siirtymistä tuotteiden valmistukseen. Mikäli maidosta löydetään antibioottijäämiä, suomalaisen käytännön mukaan koko maitoerä hylätään. Kaikissa maissa lääkejäämiä ei testata näin kattavasti sekä lehmä- että kuormatasolla.

Maidon ja lihan tuotanto perustuu Suomessa nurmeen, mikä on maailmalla tunnustettu suomalaiseksi huippuosaamiseksi. Nurmi sitoo hiiltä, eikä lehmille tarvitse syöttää hiilinieluja tuhoavaa soijaa. Se myös monivuotisena kasvina monipuolistaa viljelykiertoa ja tuo maahan orgaanista ainetta. Lisäksi karjan laiduntaminen edistää monien kasvien, hyönteisten, perhosten ja lintujen lisääntymistä.

Lähteet