Lihaketjun osaaminen

Eläintautien ehkäisyyn onkin Suomessa kehitetty omia toimintatapoja. Esimerkiksi broilerintuotannossa erikoisuutena on niin sanottu all-in-all-out -tuotantotapa, joka on keskeinen tekijä broileriketjun tehokkaassa eläintautien ehkäisyssä ja ruokaturvallisuudessa. Tuo­tan­to­ta­paan kuuluu, että kaikki un­tu­vi­kot toi­mi­te­taan ker­ral­la kas­va­tus­ti­lal­le, ja koko parvi lä­he­te­tään yhtä aikaa teu­ras­tet­ta­vak­si. Ennen kuin uudet untuvikot saapuvat tilalle, kasvattamot tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan, ja uusi kuivike levitetään. Muu­al­la EU:ssa käy­te­tään ylei­ses­ti har­ven­nus­me­ne­tel­mää, jossa broi­le­rei­ta lä­he­te­tään teu­ras­tuk­seen useam­man kerran. Har­ven­ta­mis­me­ne­tel­mä nostaa eläin­tau­tien tar­tun­ta- ja le­viä­mis­ris­kiä, ja lisää sa­mal­la myös ih­mis­ten sai­ras­tu­mis­ris­kiä.

Kotimaisessa lihantuotannossa on tehty salmonellan vastaista työtä vuosikymmenien ajan. Suomen salmonellavalvontaohjelman mukaan salmonellan esiintyvyys pidetään alle yhdessä prosentissa, mikä on kansainvälisesti harvinaista.

Pohjoisista ilmasto-olosuhteista on myös hyötyä eläintautien torjunnassa. Taudinaiheuttajat viihtyvät viileissä, kuivissa ilmasto-olosuhteissa huonommin kuin lämpimissä ja kosteissa. Siten pohjoisen ilmaston viileys vähentää tautipainetta ja antibioottien tarve on vähäisempää. Lisäksi Suomen maantieteellisesti syrjäinen sijainti, suhteellisen vähäinen eläinliikenne ja kaukana toisistaan sijaitsevat tuotantotilat vähentävät osaltaan eläinten tautiriskiä. Hyvästä eläintautitilanteesta kertoo esimerkiksi se, että salmonellatartunnan saaminen suomalaisesta raa’asta lihasta on erittäin epätodennäköistä. Myös kampylo-, yersinia-, listeria-, ja EHEC-bakteerien aiheuttamia sairauksia esiintyy Suomessa erittäin vähän.

Suomessa ei lisätä eläinten kasvua antibiooteilla

Antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit taudinaiheuttajat ovat vakava maailmanlaajuinen terveysriski. Suurin syy tähän on antibioottien liika- ja väärinkäyttö sekä ihmisten että eläinten lääkinnässä. Merkittävä osa maailman antibiooteista käytetään tuotantoeläinten kasvun nopeuttamiseksi sekä tarpeettomasti terveiden eläinten tautien ehkäisyssä. Suomessa näin ei kuitenkaan toimita. Suomessa tunnistettiin jo 1990-luvulla, että mikrobilääkkeiden käyttö kasvun edistämiseksi lisää mikrobilääkeresistenssin riskiä, ja siitä luovuttiin vapaaehtoisesti vuoden 1999 loppuun mennessä. EU:ssa antibioottien ennaltaehkäisevä käyttö kiellettiin vuonna 2006.

Antibiootteja käytetään Suomessa ainoastaan yksittäisten eläinten tarkoituksenmukaiseen ja kontrolloituun hoitoon eläinlääkärin määräyksestä. Lääkkeiden käytöstä on myös pidettävä tiloilla kirjaa. Näin vähennetään merkittävästi resistenttien, mahdollisesti ihmisiinkin siirtyvien bakteerikantojen syntymistä. Suomessa antibioottien käyttömäärät tuotantoeläinten sairauksien hoitoon ovat pieniä ja ihmistenkin hoidossa käytettävien kriittisen tärkeiden antibioottien osuus on vähäinen. Erot tuotantoeläimille käytettyjen antibioottien määrässä ovat monikymmenkertaisia Euroopan eri osien välillä. Etelä-Euroopassa käytetään selvästi enemmän antibiootteja eläinmäärään suhteutettuna kuin pohjoisempana. EU-maista vähiten niitä käytetään Ruotsissa, Suomessa toiseksi vähiten.

Tehokkaimpia keinoja ehkäistä antibioottiresistenttien bakteerikantojen kehittymistä on vähentää lääkkeiden käyttötarvetta huolehtimalla eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Tähän ennaltaehkäisevään työhön on panostettu Suomessa jo vuosikymmenien ajan kaikilla kotieläintuotantosektoreilla. Tärkeitä tekijöitä ovat olleet elinkeinon vapaaehtoiset toimet, kuten eläinaineksen ja rehujen tuonnin ohjaus, jotta uusien tautien leviäminen Suomeen estetään. Lisäksi Suomessa on menestyksekkäästi saneerattu muualla yleisiä tarttuvia tauteja. Perusterveyttä pidetään yllä hyvän tuotantohygienian, riittävän tautisuojauksen, sopivien pito-olosuhteiden, suunnitelmallisen ruokinnan ja oikeiden toimenpiteiden avulla. Näitä toimia ohjataan lainsäädännön lisäksi järjestelmällisellä ja dokumentoitudulla eläinten terveydenhuollolla.

Lähteet