Vuoden ruokakasvattaja 2026 on Hanna‑Riikka Lappi, Aila Naalisvaaralle kunniakirja elämäntyöstä

Hanna Riikka Lappi työskentelee Kuvansin päiväkodin laitoshuoltajana ja on esimerkillään osoittanut, että jokainen ammattilainen voi toimia ruokakasvattajana omassa työssään. Hän tekee ruokailuhetkistä elämyksellisiä, osallistavia ja moniaistisia kokemuksia, joissa lapset pääsevät tutkimaan, maistamaan ja oppimaan yhdessä. Lappi panostaa ruokailuympäristöön huomioimalla kattauksen, tilan koristelun ja lisukkeet, ja tuo mukaan vuodenkierron, juhlapyhät ja leikillisyyden. Lapset osallistuvat aktiivisesti esimerkiksi kattamiseen ja raaka-aineisiin tutustumiseen, mikä vahvistaa positiivista ruokasuhdetta ja rohkaisee kokeilemaan uusia makuja.

Tuomariston mukaan Hanna‑Riikka Lappi on erinomainen esimerkki siitä, että ruokakasvatuksen ei tarvitse olla monimutkaista tai suuria ponnisteluja vaativaa. Pienillä, arjen tasolla toteutettavilla teoilla voidaan saada aikaan suuri vaikutus lasten ruokasuhteeseen ja oppimiseen. Jokainen päiväkodin työntekijä on ruokakasvattaja, ja ruokakasvatus toteutuu parhaiten yhteistyössä eri ammattilaisten kesken.

– Olen erittäin kiitollinen saamastani tunnustuksesta. Halu kehittyä ja hyödyntää omia vahvuuksiani tuo työhöni merkityksellisyyttä ja innostaa etsimään uusia ideoita. Ruokakasvatuksen kehittäminen on lisännyt positiivista ruokapuhetta ja herättänyt lapsissa kysymyksiä ja oivalluksia. Leikillisyys auttaa tutustumaan uusiin makuihin ja raaka-aineisiin, ja on ilo nähdä lasten innostuvan teemapäivistä ja kattauksista. Tavoitteeni on monipuolistaa ruokakasvatusta ja hyödyntää vasun oppimisalueita laaja-alaisesti. Luonto, ravitsemus ja liikunta ovat minulle tärkeitä arvoja, joita haluan välittää lapsille esimerkiksi pohtimalla ruoan alkuperää ja ohjaamalla terveellisiin valintoihin. Työyhteisö on tässä työssä tärkeä tuki ja voimavara, Hanna-Riikka Lappi iloitsee.

Elämäntyökunniakirja Aila Naalisvaaralle

Tuomaristo myönsi elämäntyökunniakirjan Aila Naalisvaaralle hänen pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstään varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen kehittäjänä Suomessa.

Naalisvaara on ollut keskeinen toimija Sapere‑ruokakasvatusmenetelmän tuomisessa ja kehittämisessä varhaiskasvatukseen. Hän on koordinoinut merkittäviä kehittämishankkeita, toiminut kouluttajana ja kehittäjänä sekä vaikuttanut ruokakasvatuksen juurtumiseen osaksi suomalaista varhaiskasvatusta jo yli 20 vuoden ajan. Naalisvaaran työ on ollut uraauurtavaa ja hänen ansiostaan ruokakasvatuksesta on tullut osa yhä useamman lapsen arkea varhaiskasvatuksessa. Tällä hetkellä hän on syventynyt tutkimusluontoisesti ruokakasvatukseen planetaariseen hyvinvoinnin näkökulmasta Jyväskylän yliopistossa.

– Olen syvästi kiitollinen tästä tunnustuksesta. On ollut ilo nähdä ruokakasvatuksen juurtuvan osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja suunnitelmia. Tämä kunnia kuuluu myös kaikille niille ammattilaisille ja yhteisöille, joiden kanssa olen saanut tehdä tätä työtä – ja ennen kaikkea lapsille, jotka näyttivät meille aikuisille, miten matka ruokamaailmaan syntyy ilon, leikin, uteliaisuuden, tutkimisen ja tekemisen kautta, Aila Naalisvaara toteaa.

Tuomaristo

Vuoden ruokakasvattaja 2026 -valinnan teki asiantuntijatuomaristo, johon kuuluivat

• Taina Sainio, Kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija, Neuvokas perhe / Sydänliitto
• Aliisa Hyvönen, toiminnanjohtaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku
• Kirsi Pennanen, varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattori, Vantaan kaupunki
• Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokatieto Yhdistys ry

Mikä Vuoden ruokakasvattaja?

Vuoden ruokakasvattaja voi olla henkilö, yhteisö, yritys tai yhdistys, joka toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja intohimoisesti ruokakasvatuksen parissa. Ruokatieto Yhdistys ry myöntää tunnustuksen alan huippuosaajalle, joka on kehittänyt ruokakasvatusta tai siihen liittyvää osa-aluetta aktiivisesti. Valintakriteereissä painotetaan eri vuosina vaihtuvia ajankohtaisia teemoja. Vuonna 2026 Vuoden ruokakasvattaja -tunnustuksella halutaan kiinnittää huomiot erityisesti varhaiskasvatuksessa tehtyyn ansiokkaaseen ruokakasvatustyöhön. Varhaiskasvatuksessa tapahtuvalla ruokakasvatuksella on suuri merkitys positiivisen ruokasuhteen syntymisessä. Suhde ruokaan alkaa kehittyä jo varhaislapsuudessa, ja pienenä opitut asenteet, tavat ja taidot ovat tärkeitä ja kantavat pitkälle. Ruokakasvatuksella vaikutetaan lasten terveyteen, oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Myönteiset kokemukset ruoasta ja ruokailutilanteista vahvistavat ruokarohkeutta ja -iloa, ja tutustuminen ruoan alkuperään edistää ruoan arvostusta. Ruokakasvatuksella voidaan vähentää ruokaan liittyvää eriarvoisuutta, tutustua kulttuuriseen moninaisuuteen ja vahvistaa lasten osallisuutta sekä sosiaalisia taitoja.

Lisätietoja:
Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokatieto Yhdistys ry, 050 5020531, hanna.larjavaara@ruokatieto.fi