Hyvä tietää kasviksista

Terveyttä kasviksilla

Kasvikset sisältävät runsaasti vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita. Kasvisten antioksidantit ja flavonoidit vähentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpään. Kasvikset ovat hyviä kuidun lähteitä. Palkokasvit taas ovat erityisen proteiinipitoisia.

Lähellä kasvatetuilla ja kaudenmukaisilla kasviksilla on pieni ympäristövaikutus.

Sesongin kasvikset ovat edullisia ja maukkaita. Myös luonnosta kerätyt sienet, marjat ja villivihannekset kuuluvat ympäristöystävälliselle lautaselle.

Puutarhaviljelmillä kasvaa monipuolinen valikoima kasviksia: vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Kun kasvissato on korjattu, tuotteet pakataan ja kuljetetaan tuoreina kauppoihin.

Osa tuotteista varastoidaan kylmävarastoihin myöhempää myyntiä varten ja osa jalostetaan esimerkiksi vihannespakasteiksi, säilykkeiksi, hilloiksi ja mehuiksi. Kaupan hedelmä- ja vihannesosastot tarjoavat ympäri vuoden laajan valikoiman hedelmiä ja vihanneksia.

Kasvisten tuotanto Suomessa

Kasvisten tuotantoa Suomessa rajoittavat lyhyt kasvukausi ja sääolosuhteet. Kasvuolosuhteet ovat muuten hyvät, sillä puhdas maaperä, vesi ja ilma sekä valoisa kesä ja viileät kesäyöt vaikuttavat kasvien makuun suotuisasti.

Koska talvi on pitkä ja kylmä, kasvitauteja ja tuhoeläimiä on vähemmän ja siten kasvinsuojelu – eli torjunta-aineiden käyttö on vähäisempää kuin maissa, joissa talvi on lyhyt ja leuto. Monista hyönteisistä on hyötyä kasvien kasvamiselle. Esimerkiksi mehiläiset pölyttävät hedelmäpuita ja marjapensaita. Se lisää sadon määrää ja parantaa laatua. Lisäksi mehiläisiltä saadaan makeaa hunajaa. Kasvihuoneissa joitakin hyönteisiä käytetään tuhohyönteisten torjumiseen.

Suomalaisissa kasviksissa on hyvin vähän torjunta-ainejäämiä.

Vihannesten valikoimat ovat parhaimmillaan kesällä ja syksyllä, kun sekä avomaa- että kasvihuonetuotanto on runsasta. Talvella myynnissä on enemmän ulkomailla tuotettuja kasviksia. Suomessa eri raaka-aineiden sesongit eli kaudet, jolloin raaka-aineet ovat parhaimmillaan, vaihtelevat paljon. Kasvukauden aikana tuotetut kasvikset tarvitsevat vähemmän lämmitysenergiaa, valaistusta ja lannoitteita kuin silloin, jos ne tuotettaisiin muuna aikana. Lisäksi kausiruoka on maultaan ylivoimaista. Kasvukauden ulkopuolella kalliit tuotantokustannukset siirtyvät tuotteiden hintoihin, joten kausikasvikset tunnistat usein myös edullisuudesta.

Puoli kiloa kasviksia päivässä

Jokaisen suomalaisen tulisi syödä puoli kiloa kasviksia päivässä. Kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä on runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. 

Vaikka suomalaiset syövät yhä enemmän kasviksia, on niiden syömistä varaa lisätä.

Myönteinen suhde kasviksiin kantaa hedelmää läpi elämän.