Suomessa käytetään luonnonmukaisia menetelmiä mehiläistautien ja tuhoeläinten, kuten varroapunkin, torjunnassa, joten hunajaan ei päädy jäämiä.

Kotimaisen hunajan laatua valvotaan EU:n hunajadirektiiviä tiukemmilla laatukriteereillä. Hunajan alkuperä varmistetaan siitepölynäytteillä, jotka kertovat, mistä kasveista kyseisen hunajan mesi on peräisin. Myös Suomen saasteeton luonto ja mehiläistarhaajien tietotaito luovat pohjan laadukkaan hunajan tuotannolle.

Hunaja on mehiläispesän tunnetuin tuote. Pesistä saadaan kuitenkin muitakin arvokkaita tuotteita, kuten siitepölyrakeita, pergaa eli maitohappokäynyttä siitepölyä sekä propolista, antibakteerista kittivahaa, jota mehiläiset valmistavat puiden ja pensaiden silmuista. Pesistä kerätään myös mehiläisvahaa esimerkiksi kynttilöiden ja saippuan raaka-aineeksi sekä työläisten emotoukille valmistamaa emomaitoa, jota käytetään kosmetiikkateollisuudessa.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia mehiläistarhaajille voi tuoda EU:n päätös uuselintarvikeasetuksen tulkinnasta, jonka mukaan myös Suomessa mahdollisesti hyväksytään hyönteisten käyttö elintarvikkeissa. Mehiläisten kuhnuritoukkia kerätään tällä hetkellä pesistä osana hoitotoimia, ja uuden asetuksen tulkinta voisi tulevaisuudessa mahdollistaa niiden laajemman käytön hyönteisruokana ja elintarvikkeissa. Kuhnuritoukissa on paljon hyviä ravintoaineita, kuten muissakin ravinnoksi käytettävissä hyönteisissä.

Lähteet

Siirry takaisin sivun alkuun