Ruoan valinta

Ruokaa valitessa on tärkeää pysähtyä miettimään, valinnan ravitsemuksellista laatua ja onko valinta turvallinen ja kestävä. Tietoisia valintoja tekemällä voi tehdä ympäristölle paljon hyvää. Lisäksi lähellä tuotettua ruokaa suosimalla voi tukea paikallista yritystä tai tuttua toimijaa.

Alkuperä ja vastuullisuus ruoan valinnan kriteereinä

Aterioiden suunnittelu on olennainen osa ruoan valintaa. Suunnittelemalla ateriat etukäteen säästyy rahaa, kaupassa asiointi helpottuu ja aterioista saa helpommin monipuolisia. Ostoksia tekemällä voi vaikuttaa oman ruokavalion vastuullisuuteen, sillä aterian ympäristövaikutukset vaihtelevat sen mukaan, mitä lautaselle valitsee. Vastuullinen kuluttaja poimii raaka-aineet ateriaansa niin, että niiden alkuperä ja tuotantotavat tunnetaan.

Ympäristövastuullisia ruokavalintoja tehtäessä on tärkeintä muistaa kohtuus: syö tarpeeksi, mutta älä liikaa. Nälkää ei tule nähdä, mutta oman ruoantarpeen yliarvioiminen rasittaa ympäristöä. Kun syö ravitsemussuositusten mukaisesti, on helppoa syödä myös ympäristöystävällisesti.

Koko maailman mittakaavassa kaikesta ihmisen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta noin kolmannes syntyy ruoantuotannosta ja -kulutuksesta. Ruoantuotannon osuus kasvihuonepäästöistä on samaa luokkaa. Vesistöjen tilaan ruoantuotannolla on vielä suurempi vaikutus: ruoantuotannon päästöt vastaavat puolta ihmisen aiheuttamista ravinnepäästöistä. Myös vesistöjen kalakannat hupenevat kestämättömän kalastuksen seurauksena.

Pohjoinen sijaintimme tuo haasteiden lisäksi mahdollisuuksia maatalouteen. Suomi on pohjaveden osalta omavarainen, ilman laatu on hyvä ja pohjoisen pitkät valoisat yöt tuovat uusia mahdollisuuksia viljelyyn.

Pakkauksella hävikkiä vastaan

Pitkään ajateltiin, että mitä kevyemmin tuotteet pakataan, sitä pienemmät niiden ympäristövaikutukset ovat. Nykyään kuitenkin tiedetään, että pakkauksen tärkein tehtävä on suojata elintarviketta niin, ettei se vaurioidu, eikä hävikkiä pääse syntymään. Huonon pakkauksen takia pois heitetyn tuotteen ympäristövaikutukset ovat moninkertaisesti suuremmat kuin kunnollisen pakkauksen ympäristövaikutukset.

Muovin kulutusta voi helposti vähentää ottamalla oman ostoskassin kauppaan mukaan. Leikkeleitä ja hedelmiä voi myös ostaa irtomyynnistä omaan pussiin tai rasiaan. Ylipakattuja, monenlaisiin materiaaleihin pakattuja tuotteita sen sijaan kannattaa välttää. Käytön jälkeen kaikki tuotepakkaukset tulee kierrättää asianmukaisesti. 

Hiilijalanjälki pienemmäksi kasviksilla

Hiilijalanjälkeä voi pienentää kohtalaisen helposti valitsemalla lautaselle runsaasti kasviksia ja koostamalla aterian lautasmallin mukaisesti. Hiilijalanjälki pienenee myös suosimalla lähellä tuotettuja avomaan kasviksia ja vastuullisesti tuotettua kalaa tai lihaa. On myös kannattavaa valita tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päiväys on lähellä.

Lihan käytön vähentäminen on hyvä valinta paitsi ympäristön myös ravitsemuksen näkökulmasta. Sen vuoksi lihaa ei tarvitse sisällyttää jokaiselle aterialle, eikä sen tarvitse olla ruoan pääraaka-aine. Lihaa voi esimerkiksi käyttää höysteenä erilaisissa keitoissa ja padoissa.

Ruokahävikin välttäminen tärkeää

Ruokahävikin vähentäminen on tehokas keino vaikuttaa oman ruokailun ympäristöystävällisyyteen. Jokainen suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa pois yli 20 kiloa vuodessa. Se tarkoittaa yli 120 euroa hukkaan heitettyä rahaa vuodessa henkeä kohden ja esimerkiksi neljän hengen perheessä lähes 500 euroa.

Ainoastaan Suomessa ruokahävikin määrä on yli sata miljoonaa kiloa vuosittain. Tämän ruokamäärän ympäristövaikutukset ovat melkoiset ilman, että ruokaa on hyödynnetty mitenkään. Ruokahävikin, eli suoraan jätteeksi joutuvan ruuan, tuotannosta syntyvät ympäristövaikutukset ovat siis täysin turhia.

Kotitalouksissa ruokahävikin välttäminen on onneksi helppoa. Sanonta ”pienistä puroista kasvaa iso virta” pätee myös ruokahävikin vähentämiseen. Huolellisella aterioiden suunnittelulla voi ennakoida tulevan ruoantarpeen, eikä hävikkiä pääse syntymään.

Hinnan vaikutus ruoan valintaan

Kaupassa myytävän ruoan hinta muodostuu aina tuotteen valmistus- ja markkinointikustannuksista ja kuluttajien ostohalukkuudesta eli kysynnästä. Tuotteen hintaan sisältyvät myös muun muassa raaka-aineiden tuotannosta, maatilan ylläpidosta, jalostuksesta, tuotekehitystyöstä koituvat kustannukset. Ne sisältävät kaiken työvälineistä kuljetuskustannuksiin sekä palkkakuluista tuotteen markkinointiin.

Hinnalla on taipumusta nousta korkeaksi, mikäli tuote kulkee monen välikäden kautta. Toisaalta tuottaja voi pyytää tuotteesta saman hinnan myydessään sen torilla, vaikka hänen kustannuksensa olisivatkin kaupan kustannuksia pienemmät. Tuotteen hintaa perustellaan silloin muun muassa tuoreudella ja laadulla.

Elintarvikkeen hintaan vaikuttavat myös valtiolle maksettavat verot, maahamme tuotavien tuotteiden tullimaksut ja kaupungeille maksettavat satamamaksut. Tuotteiden, tavaroiden ja palveluiden hinnat sisältävät eurooppalaisen mallin mukaan arvonlisäveron (ALV), jonka myyjä tai palvelun tuottaja tilittää valtiolle. Arvonlisäveroa maksetaan Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä sekä maahantuonnista.

Hintavertailu kannattaa

Tuotteen hinta voi vaihdella suuresti eri liikkeissä. Jossain liikkeessä tuote saattaa olla tarjouksessa, koska kauppias on ostanut sitä suuren erän. Tällöin hänen maksamansa ostohinta on ollut normaalia halvempi. Joskus taas tuotteen korkealla hinnalla pyritään kattamaan jonkin muun tuotteen normaalia edullisempi hinta.

Tuotteiden hintoja voi olla vaikeaa vertailla, jos ne pakataan eri kokoisiin pakkauksiin. Vertailuarvona pidetään sen vuoksi yksikköhintaa, esimerkiksi kilo- tai litrahintaa, jonka avulla voi vertailla eri kokoisten pakkausten hintoja. Nyrkkisääntönä voi pitää, että pieni pakkaus tulee yleensä yksikköhinnaltaan isoa kalliimmaksi. Yksikköhinnan pitää olla kaupassa merkittynä selvästi joko itse tavaraan tai erillisenä kyseisen tavaran kohdalle hyllyn reunaan. Jos tavaran laji tai säilytystapa estää hintamerkinnän tekemisen itse tuotteeseen tai hyllyn reunaan, on sen oltava tavaran välittömässä läheisyydessä. Hinnan ohella huomiota kannattaa kiinnittää myös tuotteen laatuun ja tuoreuteen. Varsinkin tarjoustuotteita ostaessa on hyvä tarkistaa tuotteen päivämäärät. Jos elintarvikkeen aikoo käyttää pian ostamisen jälkeen, voi hyvin valita tuotteen, jonka viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päiväys on lähellä. Näin voi säästää rahaa ja vähentää ruokahävikkiä. Alennuksen tai alhaisemman kilohinnan vuoksi ei silti kannata ostaa turhaa ylimääräistä ruokaa.

Laatu korvaa määrän

Raaka-aineet maksavat yleensä vähemmän kuin valmis tuote. Rahaa voi siis säästää valmistamalla ruoat alusta asti itse. Hintoja vertaillessa kannattaa myös muistaa, että halvin vaihtoehto ei ole aina välttämättä paras. Joskus korkeampi hinta tarkoittaa, että tuote on laadukkaampi, tuotettu luonnonmukaisin menetelmin, tai että sen jäljitettävyys on kunnossa. Kotimainen tuote ei automaattisesti ole ulkomaista kalliimpi, vaan ostoskoriin voi valita suomalaisia tuotteita myös pienemmällä budjetilla.