Arkiruokailu

Nykypäivän ruoka-arki Suomessa

Suomalainen kotiruoka on muuttunut valtavasti vain muutamassa vuosikymmenessä. Ruokaa harvemmin valmistetaan alusta alkaen itse, kuten vielä 1970-luvulla, minkä vuoksi lasten ja nuorten ruokamuistot ovat nykyään erilaisia kuin ennen. Äidin lihapullien rinnalle on tullut mikrossa lämmitettävä einesruoka, pasta ja hampurilaiset.

Yhteiskunnalliset muutokset, kuten kaupungistuminen, perhekoon pieneneminen ja yhden hengen talouksien yleistyminen vaikuttavat myös siihen, mitä, missä, milloin ja kenen kanssa syömme. Myös ruuan makumaailma on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Vielä 50 vuotta sitten ruoka oli varsin yksinkertaista ja vähän maustettua. Enää suola ja pippuri eivät kuitenkaan riitä, vaan yrtit ja eksoottiset mausteet höystävät ruokaa lähes kaikkien keittiöissä.

Uudet ruokailutottumukset vaikuttavat myös terveyteen

Ravintomme on nykyään erittäin energiapitoista verrattuna muinaisiin metsästäjä-keräilijöihin, jotka söivät luonnonvaraisia eläimiä, kalaa, hedelmiä ja kasviksia. Rasvaa, lihaa, jalostettuja viljatuotteita ja sokeria kulutetaan nykyisin paljon enemmän kuin vielä 100 vuotta sitten. Toisaalta ruokailutottumuksemme ovat valistuksen, valikoiman kasvun ja vaurastumisen myötä parantuneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Kasvisten käyttö on moninkertaistunut, rasvan laatu on parantunut ja suolan käyttö vähentynyt. Ravitsemussuositusten tavoitteena on laskea suolan ja sokerin kulutusta edelleen sekä korostaa D-vitamiinin ja ravintokuidun merkitystä ravinnossa.

Koska ruokaa on koko ajan tarjolla, ylipainon kertyminen on nykyään tavallista ja terveysriskien vuoksi myös huolestuttavaa. Suomessa yli kaksi kolmasosaa aikuisista miehistä ja yli puolet naisista on ylipainoisia. Teini-ikäisistä ylipainoisia on 15–20 prosenttia. Valistuksen avulla on pyritty lisäämään tietoisuutta terveellisten valintojen vaikutuksesta painonhallintaa.

Elämme individualismin kulta-aikaa

Yhteiskunnalliset muutokset ja nykypäivän elämänrytmi vaikuttavat ruokailutapoihimme, eikä lapsuudenkodin syömismalli ei enää välttämättä siirry nuorilla aikuisuuteen saakka. Sen sijaan yksilöllisiin ruokavalintoihin liittyy laajempi elämäntapamuutos tai eettiset, uskonnolliset tai terveydelliset näkökulmat. Arjessakin näkyvä ilmiö on niin sanottu statussyöminen – ruokavalinnat viestivät henkilön ideologiasta ja asemasta yhteiskunnassa. Myös huoli ympäristön kestävyydestä ohjaa ruokavalintojamme.

Erityisesti kasvisruokailun suosio on kasvanut kohisten viimeisen vuosikymmenen aikana. Lähes jokaiselle eläinperäiselle tuotteelle löytyy nykyään kasviperäinen vastine. Myös veganismi, eli pidättäytyminen kaikista eläinperäisistä tuotteista, on kasvattanut suosiotaan Suomessa. Lihansyöntikulttuurin muutoksesta huolimatta perinteitä vaalitaan ja vanhoista perinteisistä ruokalajeista valmistetaan kasvisversioita.

Helppoa ja ravitsevaa arkiruokaa

Terveellisen arkiruokailun virallisena ohjenuorana toimivat valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemat ravitsemussuositukset. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta ihmisen eri elämänvaiheissa. Suosituksissa on otettu huomioon ravintoaineiden vaikutukset sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen.

Ravitsemussuositukset eivät ole pysyviä, vaan muuttuvat elintapojen, kansanterveystilanteen ja uuden tutkimustiedon mukaan. Suositukset korostavat järkevää kokonaisuutta yksittäisten ruokavalioiden, aterioiden tai ruoka-aineiden sijaan. Kaikkea voi siis syödä, mutta on ratkaisevaa kuinka paljon ja kuinka usein syödään. Ateriatasolla ravitsemussuosituksia noudatetaan lähinnä julkisessa ruokailussa kuten kouluissa.

Suosituksen mukaisista, tyypillisistä pohjoismaisista ruoka-aineista koostettua ruokavaliota kutsutaan Itämeren ruokavalioksi. Ruokavalio korostaa kasvisten käyttöä ja sisältää erityisesti metsämarjoja, kaalikasveja, kalaa, riistaa ja rypsiöljyä. Sitä täydentävät kohtuullinen määrä täysjyväviljatuotteita, vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita, kalaa ja vähärasvaista lihaa.

Terveellisiä valintoja päivän joka aterialla

Vaikka suomalainen arkiruokakulttuuri on muuttunut vuosikymmenten saatossa paljon, löytyy siitä kuitenkin edelleen tiettyjä erityispiirteitä koskien päivän jokaista ateriaa. Suomessa käytetään aamiaisella yleisesti elintarvikkeita, joista saa paljon suojaravintoaineita, sopivasti energiaa ja vain niukasti haitallista kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa. Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi puuro, marjat, maito, ruisleipä, vähärasvaiset juustot ja jogurtit. Monet kotimaiset terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovatkin usein juuri aamiaistuotteita: maitohappobakteeria sisältävät jogurtit, vähärasvaiset maitotuotteet ja kolesterolia alentava margariini.

Suomalaiset nuoret viettävät iltapäivisin paljon aikaa itsenäisesti, joten aika koululounaan ja ilta-aterian välillä saattaa venyä pitkäksi. Näin ollen välipala on tärkeä osa päivän ravintoa. Nuoret saavat nykyään lähes puolet päivän energiastaan välipaloista, joten terveellisillä valinnoilla on väliä. Nuoria kannustetaankin koostamaan välipalat esimerkiksi samoista aineksista kuin aamiaisella.

Suomessa perheen yhteinen päivittäinen ateria ei ole itsestäänselvyys. Monessa perheessä kukin perheenjäsen syö iltaruuan omien menojensa mukaisesti, vaikka yhdessä syömistä arvostetaan vielä. Monet eri tekijät vaikuttavat siihen, missä ja mitä suomalaisissa perheissä nykyään syödään iltaisin. Kotitekoista ruokaa arvostetaan, mutta aina sen valmistamiseen ei löydy aikaa. Tällöin hyödynnetään puolivalmisteita tai lämmitetään mikrossa valmisruokaa, mikä helpottaa arkea kiireen ja harrastusten keskellä.

Arkea on lupa helpottaa

Valmisruoat ovat monelle suomalaiselle tärkeä osa arkea. Ne eivät ole välttämättä itse valmistettua ruokaa huonompi valinta, kunhan vain muistaa tarkkailla pakkausmerkintöjä ja koota einesaterian lautasmallin mukaisesti. Valmisruokakin voi hyvin olla osa monipuolista ja terveellistä ruokavaliota.

Valmisateriat lunastavat paikkansa kotimaisessa ruokakulttuurissa ajan säästäjänä ja perheen hyvinvoinnin edistäjänä. Valmisruoka onkin laajuudessaan erityisen suomalainen ilmiö, ja valinnanvaraa löytyy kaupasta niin mikroaterioissa, pakasteissa ja puolivalmisteissa. Valmisruokien reseptit ja valmistusmenetelmät ovat pitkälti kotikeittiöreseptien kaltaisia, mutta niistä on tehty teollisuuteen sopivat sovellukset.

Jos omalle keittiötyölle antaa vähänkään rahallista arvoa, valmisruoat kestävät hintavertailun kotona valmistetun ruuan kanssa. Valmisruokia voi käyttää myös luovasti ruuanlaitossa: pinaattikeitosta tulee herkullinen kastike kalalle, tomaattikeitosta taas makua pastaruokaan. Valmisruoilla saa helposti monipuolistettua lämpimien aterioiden valikoimaa.

Ruuanlaiton helpottamisen lisäksi valmisruokateollisuus on pelastanut monen perinneruokamme lähes sukupuuton partaalta. Jos mämmiä, maksalaatikkoa, verilettuja ja hernekeittoa ei saisi valmiina kaupasta, moniko niitä enää söisi?

Tee arjesta juhlaa!

Kuka väittää, että arjen pitää olla harmaata ja tylsää? Pienillä teoilla arjen saa tuntumaan suorastaan juhlalta: ruuan voi asettaa hienosti tarjolle ja lautasliinoja käyttää myös arkisin. Monimutkaisten reseptien kanssa ei tosin arkena tarvitse hienostella, vaan aterian voi valmistaa nopeasti yksinkertaisista aineksista.

Me suomalaiset olemme tottuneet kyläilemään ystävien ja sukulaisten luona viikonloppuisin, eikä vieraita yleensä kutsuta vierailulle keskelle arjen kaaosta. Olisiko kuitenkin joskus syytä laskea rimaa, jättää asunto puunaamatta ja kutsua ystävät syömään vaikka makaronilaatikkoa keskellä viikkoa? Vieraat voi vaikka pyytää mukaan keittiöön: yhdessä tekemällä ruoka valmistuu sutjakasti. Sama ruoka on helppo tehdä myös isommalle porukalle.