Ravinteet kiertoon ja lautaselle Itämeren hyväksi, kehottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Suomen tavoitteena on olla ravinteiden kierrättämisen esimerkkialue. Forforineutraali asema voisi näkyä kunnassa vaikkapa särkipullina koululaisten lautasilla.

Marjojen terveysvaikutukset riippuvat niin annoksesta kuin valmistustavoistakin. Tuoreiden tutkimusten mukaan kylmäpuristus ja sopiva laimennussuhde lisäävät mehun polyfenolipitoisuutta. Myös kuoret ja lehdetkin opetellaan ottamaan elintarvikekäyttöön.

Yli puolet suomalaisista kuluttajista uskoo, että elintarvikebrändin Facebook-viestintä voi edistää kyseistä tuotemerkkiä koskevaa ostopäätöstä. Vain 15 prosenttia oli kuitenkaan ostanut ruokaa yritysten julkaisemien sisältöjen vuoksi. Lisäksi 37 prosenttia arvioi sisältöjen saattaneen vaikuttaa ostoskoriin.

Ruokakaupoissa ja ravintoloissa tehtyjen elintarvikevalvontakäyntien tuloksia eli Oiva-hymyraportteja on alettu julkaista verkossa. Paperinen Oiva-raportti julkaistaan yrityksen ulko-oven läheisyydessä viimeistään vuoden 2014 alusta, jolloin sen esille laittaminen muuttuu yrityksille pakolliseksi.

Suomalaiset saavat D-vitamiinia riittävästi ruuasta, jos he syövät monipuolisesti ravitsemussuositusten mukaan. Kala ja kalatuotteet ovat suomalaisilla parhaat D-vitamiinin lähteet. Sitten tulevat nestemäiset maitotuotteet ja juustojakin on D-vitaminoitu.

Ruokaperunan pakkauksista poistuu laatuluokitus heinäkuuhun 2014 mennessä. Perunoita ei enää merkitä laatuluokilla I tai II, koska kansallinen ruokaperuna-asetus on kumottu. Jatkossakin on kuluttajalle kerrottava perunan lajike.

Elämyksistä hössöttäminen on vienyt ruuan tuotekehityksen ja markkinoinnin sivuraiteille. Elämyspiikeillä voi tehdä paljon vähemmän rahaa kuin synnyttämällä uusia pysyviä rutiineja. Biotalous ja teknologiat voivat tuoda kaikille heidän haluamansa tulevaisuuden, mutta asenteen on muututtava avoimemmaksi.

Kulttuuri on kestävän kehityksen neljäs ulottuvuus. Se on yhtä tärkeä kuin kolme muuta ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Näin sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Katriina Soini. Ruokakulttuuri on viime vuosina liitetty kulttuurin ja luovien alojen kenttään niin Suomessa kuin Pohjoismaissa.

Ruoka-alalle hahmotellaan yhteistä viestintää ruuan ilmastovaikutuksista. Alalla vallitsee kuitenkin voimakkaita näkemyseroja yhteisen viestin sisällöstä ja tarpeellisuudesta, myös siitä, onko ylipäätään mahdollista kiteyttää eri raaka-aineiden ulottuvuudet hiilijalanjälkeen liittyviin väitteisiin.